Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Visuvesi-Witte
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Visuvesi, n. 7 km pitkä, 5 km leveä
järvi Ätsärin reitissä, Tarjanneveden
länsipuolella.
Vita (Potamogeton), vesikasveja,
joiden kukat ovat ruskeanvihreitä,
keilattomia, liereissä tähkissä. Lehtien muoto
eri lajeilla erilainen. Meillä 16 lajia.
Yleisimpiä ahvenruoho (P. perfoliatus)
ja uistin-v. (P. natans).
Vita [vīta] (lat.), elämä;
elämänkulku; elämäkerta. — Vitaalinen,
elämään kuuluva, elämälle ominainen, elin-;
elinvoimainen; elinehdoille välttämätön, tärkeä.
Vitaaliveljekset (vitaliaanit),
merirosvo joukkoja, jotka 1300-luvun
lopussa ja seur. vuosisadan alussa
hävityksillään häiritsivät merenkulkua
Pohjanmerellä ja Itämerellä.
Vita brevis, ars longa (lat.), elämä
on lyhyt, taito pitkä.
Vitæ, non scholæ discimus (lat,),
opimme elämää emmekä koulua varten.
Vitalis, Erik Sjöbergin (ks. t.)
salanimi.
Vitalismi, se oppi, että elävissä
olennoissa vaikuttaa erityinen elämänvoima
(lat. vis vitalis) ylläpitäen ja ohjaten
elämäntoimintoja, joita ei voida selittää
yksistään mekaanisten, fysikaalisten
ja kemiallisten tapahtumain tulokseksi.
1800-luvun keskipalkoilta v. väistyi
mekanistisen katsomustavan tieltä, mutta on
sittemmin uudelleen esiintynyt uusvitalismin
nimellä.
Vitaliteetti (lat.), elinvoima,
elinkyky; keskimääräinen elinikä.
Vitamiinit (lat.), kem. kokoomukseltaan
vähän tunnettuja lisäravintoainelta,
joita on hyvin vähän tavallisissa
ruoka-aineissa ja jotka eivät kohota ravinnon
kaloriarvoa, mutta jotka silti ovat
välttämättömiä ja joiden puuttuminen
ravinnosta aikaansaa moninaisia tauteja,
avitaminooseja (ks. t.). Runsaasti
v:eja sisältävät m. m. tuoreet vihannekset,
kalanmaksaöljy, munanruskuainen, hiiva,
leseet. Mikäli on voitu todeta, ei
vitamiinimäärän lisääminen ravintoon
hyvin suureksi ole tuottanut
ruumiille mitään hyötyä. Ilmeisesti
ruumis tarvitsee aina vähäisiä
vitamiinimääriä, mutta ei voi suuria hyväkseen
käyttää. Vaikutustensa puolesta v.
luokitellaan 3:een pääryhmään: A-, B- ja
C-v:hin. A-v:eja on m. m. voissa,
kalanmaksaöljyssä, munanruskuaisessa; niiden
puute aiheuttaa riisitautia. B-v:eja on
runsaasti m. m. hiivassa ja useissa
vihanneksissa; sen puute aiheuttaa beriberiä
ja hermosärkyjä. C-v:eja saadaan runsaimmin
sitruunoista, appelsiineista, kaalista ja
lantuista. Sen puute aiheuttaa keripukkia.
Nämä v. häviävät pitkäaikaisesta kuumentamisesta
ja kuivaamisesta.
Vitebsk [-e’-], kaup. Länsi-Venäjällä,
Väinäjoen varrella. 91,000 as.
Vitele, Videle, kunta Aunuksessa,
Suomen rajalla Laatokan itärannalla.
Vitelliini ks. Valkuaisaineet.
Viterbo [-e’-], kaup. Keski-Italiassa,
Roomasta luoteeseen. Ympäristössä rikkilähteitä.
Nahka- ja tulitikkuteoll. Vanha kaupunginmuuri. 24,000 as.
Viti Levu ks. Fidži-saaret.
Vitiligo (lat.), ihon pigmentin
häviäminen; alkaa tavallisesti pieninä vaaleina
täplinä, jotka vähitellen laajenevat
suuriksikin laikuiksi.
Vitiöveitsi, vidin (ks, t.).
Vitjakuulat, kaksi ketjulla
yhdistettyä kuulaa, jotka ammuttiin samalla
tykinlaukauksella.
Vitoria [-tō’-], Vittoria, kaup.
Pohjois-Espanjassa. Tuomiokirkko
1100-luvulta. Rauta- ja terästavaroiden
kauppaa. 37,000 as.
Witos [vī-], Wincenty (s. 1874),
puol. talonpolkai spoliitikko, Pääministerinä
1920-21, 1923 ja 1926. Erosi Pilsudski’n
vallankaappauksen johdosta.
Vitovt l. Vitold (k. 1430), Liettuan
suuriruhtinas. Pakotti serkkunsa Puolan
kuninkaan Jagellon tunnustamaan hänet
Liettuan suuriruhtinaaksi 1392. Hänen
aikanaan Liettua saavutti suurimman
mahtavuutensa.
Vitriini (ransk.), lasilaatikko tai
-kaappi, johon esineitä asetetaan näytteille.
Vitrioli, vihtrilli (ks. t.).
Vitruvius Pollio, Cæsarin ja Augustuksen
aikainen roomal. rakennusmestari. Kirj. teoksen
rakennustaiteesta „De architectura".
Vitsataipale, kunta Vienan
Karjalassa, Muurmannin radan varrella,
Kemistä luoteeseen.
Witsen, Nicolaes (1640-1717), holl.
oppinut ja valtiomies. Julk. laajan
teoksen ,,Noord-en Oost-Tartarye", joka
sisältää arvokkaita tietoja Venäjästä ja
Siperiasta (m. m. ostjakeista).
Witt, de ks. De Witt.
Vittanki, Jukkasjärveen kuuluva
kappeliseurakunta Ruotsissa Tornionjoen
varrella. Asukkaista 2/3 suomalaisia.
Witte, Herman (1666-1728), Turun
piispa 1721-28. — Witte, Peeter de
ks. De Witte. — Witte, Sergej
Juljevitš (1849-1915), ven.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
