- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1337-1338

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vlissingen-Voguulit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Vlissingen [flī-], satamakaup.
Alankomaissa, Schelden suussa olevalla
Walcheren-saarella. Ylimenopaikka Englantiin.
Laivaveistämö. Merikylpylä. 22,000 as.

Vloclavek [vuotsuā’-], kaup. Puolassa,
Veikselin varrella, Varsovasta luoteeseen. Paperi,
ja posliiniteoll., villakauppaa. 40,000 as.

Voce [vōtše] (it.), mus., ääni;
a mezza v., puoliääneen, hyräillen.

Woche [vohə], Die W., saks.
kuvallinen viikkolehti, per. 1899.

Wodan, Odin (ks. t.).

Vodlajoki, 175 km pitkä joki Aunuksessa;
alkaa Vodlajärvestä, laskee idästä
Äänisjärveen.

Vodskov [-skou], Hans Sofus
(1846-1910), tansk. esteetikko ja uskonnonhistorioitsija.
Teoksia: ,,Spredte Studier", „Sjæledyrkelse
og Naturdyrkelse" I.

Woermann [vör-], Adolph
(1847-1911), saks. liikemies ja siirtomaapoliitikko,
K. W:n veli. Johti hampurilaista toiminimeä
C. Woermann, jonka laivanvarustustoimintaa
suuresti laajensi. Hankki 1884 Kamerunin alueen
Keski-Afrikassa ja asetti sen Saksan valtakunnan
käytettäväksi. — Woermann, Karl
(s. 1844), saks. taidehistorioitsija,
Dresdenin taidegallerian johtaja 1882-1910.
Pääteos: „Geschichte der Kunst aller
Zeiten und Volker" (uusi painos 1915-23).

Vogeesit (ransk. Vosges, saks.
Wasgau), n. 250 km pitkä vuorijono
Ranskassa, Reinin laakson vasemmalla
puolella, vastapäätä Schwarzwaldia.
Korkeinta on V:n eteläosa, Ylä-V., joka
ulottuu Marnen-Reinin kanavaan pohjoisessa;
sen korkein huippu Sulzer Belchen (1,423 m
yli merenp.). Pohjoisosa, Ala-V.,
on mäkimaata. — Malmeja ja hyödyllisiä
kivennäisiä on monessa kohdassa.

Vogel, Fogel (ks. t.).

Vogel [fōgəl], Hermann Karl
(1841-1907), saks. tähtitieteilijä,
Potsdamin astrofysikaallsen observatorion
johtaja 1882. Uraauurtavia tutkimuksia
pääasiassa astrofysiikan alalta. — Vogel,
Hermann Wilhelm (1834-98), saks.
fotokemisti; keksi n. s. sensibilisaattorit,
s. o. sellaiset väriaineet, jotka lisäävät
hopeasuolojen herkkyyttä muille kuin
sinivioleteille säteille, ja sen kautta
oikeasävyisen valokuvauksen perustaja. Myös
valoväripainon keksijä. vrt. Värinherkkyys.

Vogeler [fōgelər], Heinrich
(s. 1872), saks. taidemaalari, n. s.
Worpswede-koulun pääedustajia. Maalannut
maisemia, tehnyt etsauksia sekä toiminut
arkkitehtina ja sisustustaiteilijana.

Vogelweide ks. Walther von der
Vogelweide.


Vogler [fō-], Georg Joseph
(1749-1814), saKs. säveltäjä, kat. pappi.
Toimi 1786-99 Tukholmassa hovimusiikinjohtajana.
Esiintyi sitten Euroopan eri maissa
urkutaiturina esittäen uudistusehdotuksiaan
urkurakenteen alalla. Hänen kirkkosävellyksensä
olivat aikoinaan suuresti suosittuja. Nyk.
vielä esitetään Suomessa adventtina V:n
„Hosianna"-laulua. V. on julkaissut teoksia
laulu- ja teoriaopetuksen alalta.

Vogt [foht], Karl (1817-95), saks.
luonnontutkija ja vasemmistopoliitikko;
1847 eläint. prof. Giessenissä, erotettiin
toimestaan osuutensa vuoksi
vallankumousyritykseen; pakeni Sveitsiin,
v:sta 1852 geologian ja myöhemmin myös
eläintieteen prof. Genèvessä. Darwinin
oppien innokas kannattaja. — Vogt,
Nils Collett (s. 1864), norj.
kirjailija. Julk. tunnelmallisia runoja,
realistisia kertomuksia ja näytelmiä.

Vogue [vog] (ransk.), suosio, muoti. —
En v., muodissa, huudossa.

Voguulin kieli ja kirjallisuus. Kieli
muodostaa ostjakin ja unkarin kielten
kanssa suom.-ugr. kielikunnan ugrilaisen
ryhmän. Päämurteet ovat eteläinen,
itäinen, läntinen ja pohjoinen, joista
eteläinen on eniten erikoistunut.
Lainasanoista kiinnittävät erikoisesti ostjakin,
samojedin, syrjäänin ja tataarin kielistä
saadut huomiota. [Kielioppeja: Ahlqvist
(1894); Hunfalvy (1872); Munkácsi
(1887-94). Sanastoja: Ahlqvist (1891);
Szilasi (1895).] — Kirjallisuutta,
uskonnollista, on vain nimeksi. Kansanrunous
on runsas, m. m. karhunpeijaisissa esitettäviä
lyhyitä puhe- ja laulunäytelmiä. Suurenmoisen,
moniosaisen kansanrunouskokoelman laajoine
selityksineen on julk. Munkácsi (v:sta 1892).

Voguulit (voguulink. mend’š’i, mànš’i),
ostjakkien kanssa obin-ugrilalsen
ryhmän muodostava suom.-ugr. kansa. V.
asuvat Uralin itäpuolella Toboljskin ja
Permin kuvernementeissa. Heidän
lukumääränsä on n. 5,000. Pääelinkeinot ovat
metsästys ja kalastus ja niiden jälkeen
poronhoito, sekä eräissä seuduissa
maanviljelys; karjaa on vähänlaisesti.
Muutamin paikoin ovat sembramännyn
siemenet hyvinä vuosina tuntuvana
tulolähteenä. Taloudellinen asema on huono;
yritteliäisyyttä puuttuu. Hist, vaiheet
ovat suureksi osaksi olleet yhteiset
ostjakkien kanssa. Kristinuskoon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:13 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0743.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free