- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1347-1348

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vojatsu-Wolff

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Vojatsu (ven. Nadvoitsk), kylä Vienan
Karjalassa Uikujärven pohjoispäässä. Kuparikaivos.

Vojatsukoski, Uikujoen niskassa
Vienan Karjalassa oleva kaunis ja korkea
vesiputous.

Wojciechowski [voitsjeho’vski],
Stanislaw (s. 1869), puol. sosiaalipoliitikko
ja osuustoimintamies. Sisäministerinä
1919-20, sitten Varsovan kauppakorkeakoulun
prof:na, Puolan presidenttinä 1922-26; erosi
Pilsudski’n vallankaappauksen johdosta.

Vokaabeli (lat.), kielen yksityinen sana. —
Vokabulaari, sanasto.

Vokaali (lat.), ääntiö, kielenäänne,
joka yksinäänkin saattaa muodostaa tavun.
Suomen v:t ovat a, e, i, o, u, y, ä, ö.

Vokaalimusiikki, ihmisäänillä
esitettävä ja sanoihin liittyvä säveltaide.
V. voi olla yksi- tai moniäänistä, soittimien
säestamää tai säestyksetöntä.

Vokaalisointu, sellainen suhde saman
sanan vokaalien välillä, että edempänä
sanassa esiintyvien vokaalien laatu on
riippuvainen sanan ensimmäisen tai
ensimmäisten tavujen vokaalien laadusta.
Suomen (yhdistämättömät) sanat ovat
joko takavokaalisia, jolloin niissä
on joko ainoastaan takavokaaleja, tai
ainakin yhden takavokaalin ohessa e, i,
tai etuvokaalisia, jolloin niissä on
ainoastaan etuvokaaleja.

Vokaliisi, mus., lauluetydi. Nimensä
v. on saanut siitä, että sanojen asemesta
käytetään pelkkiä vokaaleja tai äänenmuodostusta
kehittäviä äänneyhtymiä.

Vokalisatsioni, mus., eri vokaalien
selvän lausumisen vaatima äänielimien käyttö.

Vokatiivi (mlat.), eräissä kielissä
tavattava nominien sijamuoto, jota
käytetään puhuttelussa interjektsionin
tapaan, esim. lat. audi, mi fili, kuule,
poikani.

Vokatsioni (lat.), kutsuminen
johonkin virkaan.

Vokka, fokki (ks. t.).

Voksenkollen, metsäinen, luonnonkaunis
harju Norjassa, Oslon pohjoispuolella,
Suosittu urheilu- ja parantolaseutu.

Vol., lyh. lat. sanasta volumen, volyymi.

Volangi (ransk.), hameen tai muun naisten
vaatekappaleen sileä, kellomainen reunus.

Volapük (väännös engl. sanoista world
ja speak), J. M. Schleyerin luoma
kansainvälisen kielen yritys, ensimmäinen
todella valmistunut lajiaan.

Vol-au-vent [volovā’] (ransk.),
kannellinen voitaikinapiirakka (pasteiji),
jossa muhennostäyte.

Volcanosaaret, 4 asumatonta
Japanille kuuluvaa kalliosaarta
Mikroneesiassa, Boninsaarten eteläpuolella;
22 km2. Rikin louhintaa.

Voldemaras, Augustinas (s. 1883),
liett. poliitikko, Kaunasin yliopiston
historian prof. v:sta 1922. Pää- ja
ulkoministerinä Liettuan ensim. hallituksessa
1918, ulkoministerinä 1918-20, pää- ja
ulkoministerinä joulukuusta 1926. V:n
hallituksen aikana eduskunta hajoitettiin
eikä sitä ole uudelleen kutsuttu koolle.

illustration placeholder

A. Voldemaras.



Woldstedt [-stet], Fredrik (1813-61),
suom. tähtitieteilijä ja geodeetti. Otti osaa Suomen
astemittaustyöhön. Julkaisuja geodesian ja tähtitieteen alalta.

Wolf, Christian ks. Wolff.
Wolf, Friedrich August (1759-1824),
saks. filologi, Pääteos: „Prolegomena ad Homerum"
(1795). — Wolf, Hugo (1860-1903),
itäv. säveltäjä, uudenaikaisen soololaulutyylin
luoja. Tunnetuimmat ovat W:n Mörike-,
Eichendorff- ja Goethe-sarjat. Sävelsi myös
jousikvartetin, sinfonisen runoelman
„Penthesilea" sekä koomillisen oopperan „Der
Corregido". — Wolf, Julius (s. 1862),
saks. taloustieteilijä; pääteos „Socialismus und
kapitalistische Gesellschaftsordnung". — Wolf,
Max (s. 1863), saks. tähtitieteilijä,
Heidelbergin astrofysikaalisen laitoksen johtaja
1893. Laajoja tähtivalokuvaustöitä. Keksinyt lukuisia
pikkuplaneettoja ja tähtisumuja. — Wolf,
Rudolf (1816-93), sveits. tähtitieteilijä,
keksi auringonpilkkujen lukuisuuden vaikutuksen
maamagnetismin vaihteluihin.

Wolfenbüttel, kaup. Saksassa,
Braunschweigissä. Ruhtinaanlinna, nyk.
teatterina ja kouluna. Mainehikas kirjasto.
19,000 as.

Wolff, Christian (1679-1754),
myös Wolf, saks. filosofi. Prof.
Haliessa 1706-23 ja 1740-54. W. on
valistusfilosofian tienraivaajia Saksassa, ja
hänen Leibniziin nojautuva filosofiansa
oli pääasiassa vallalla Saksassa Kantiin
saakka. — Wolff, Eugen (s. 1851),
suom. liikemies, laivanvarustajana ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0750.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free