Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1365-1366 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vulpius-Vuohinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

siitä syttyneessä kreivisodassa
lyypekkiläiset joutuivat tappiolle.
W. menetti virkansa ja lopulta mestattiin.

Vulpius, Christian August
(1762-1827), saks. kirjailija. Teoksia:
kuuluisa ryöväriromaani „Rinaldo Rinaldini". —
Vulpius, Christiane (1765-1816),
ed:n sisar, Goethen lemmitty ja myöhemmin puoliso.

Vulva (lat.), ulkosynnyttimet.

Wundt, Wilhelm (1832-1920), saks.
psykologi ja filosofi, prof. Leipzigissä
v:sta 1875. W. on psykologian perustaja
empiirisenä tieteenä; hänen kokeellisen
sielutieteen tutkimuslaitoksensa on ollut
esikuvana muille. Pääteokset: „Grundzüge
der physiologischen Psychologie" (6:s pain.
1911), „Logik" (4:s pain. 1921), „Ethik"
(4:s pain, 1912), „System der Philosophie",
„Völkerpsychologie".

W. Wundt.

Vuode- ja asumusero, tuomioistuimen
toimenpiteeseen perustuva, aviopuolisojen
yhdessäasumisoikeuden lakkauttaminen.
Jos aviopuolisojen keskeinen epäsopu saa
semmoisen vallan, että he varoituksen
saatuansa eivät voi sopia, tuomitaan
syyllinen tai jos kumpikin ovat syyllisiä,
molemmat sakkoihin, ja ellei toisen
kerran annettu sakkotuomio auta, määrää
oikeus aviopuolisot joksikin aikaa v.- ja
a:oon (Naimiskaari 14 luku).

Vuodenajat. Tähtit. kevät on aika,
jonka kuluessa Aurinko kulkee kevätpisteestä
(21/3) kesäpäivänseisauspisteeseen (22/6),
kesä on aika tästä syyspäiväntasauspisteeseen
(24/9), syksy tästä talvipäivänseisauspisteeseen
(22/12) ja talvi tästä kevätpisteeseen. V:n
pituudet ovat samassa järjestyksessä: 92 vrk.
20 t., 93 vrk. 15 t., 89 vrk. 19 t., 89 vrk. 6 t,
— Jokapäiväisessä elämässä ja myös meteorologiassa
luetaan kuhunkin v:aan 3 kk., alkaen maaliskuusta.

Vuohenputki (Ægopodium podagraria),
lehdoissa kasvava korkea, kalju putkikasvi;
puutarhoissa rikkaruohona.

Vuohi, kesy v. (Capra hircus)
kuuluu onttosarvisiin märehtijöihin.
Uroksella, pukilla, suuret, tav.
taaksepäin kaartuvat, pyältyneet,
kulmikkaat sarvet, naaraalla, v:lla l.
kutulla, pienet. Poikasta nimitetään
vohlaksi l. kiliksi. Pukista lähtee
tympeä haju. Kesy v. polveutuu Aasian ja

Vuohi. Maatiaisrotuinen kuttu.

Etelä-Euroopan vuoristoseutujen luonnonvaraisista
lajeista. V:sta on useita rotuja, joista
mainittakoon itämaiset Angoran ja
Kašmirin v:t, kuuluisat hienosta
villastaan, Keski-Euroopan vuorimaiden, varsinkin
Sveitsin, maito-v:t, kuten Saanen v. y. m.
— Suomessa on yleinen pienehkö, vanha
maatiais-v. Sen kutun elävä paino on
20-30 kg, pukin 30-40 kg; väri valkea,
tumman-, joskus ruskeanharmaa; lypsää
2-3 l päivässä, parhaat poikimisen jälkeen
4-5 l, vuodessa 250-500 l. Lypsyaika 5-6 kk.
Maito terveellistä ja hyvää. Siitä
valmistetaan juustoa, vrt. Maito. Pukki on
siitokseen kelvollinen 2-8-vuotiaana ja riittää
60-80 kutulle, mutta vapaudessa, vain
puolelle tästä määrästä. V. astutetaan
1 1/2-vuotiaana, tiineys kestää n. 5 kk. ja
synnytys (1-2, joskus 3, jopa 4:kin
vohlaa kerrallaan) tapahtuu tav.
helmihuhtikuun vaiheilla. Vohla saa imeä 3-6
viikkoa emoaan. Rehuntarve on 0,8-1,2
rehuyksikköä ja 100-110 g sulavaa
valkuaista 100 kg elävää painoa kohti;
tuotannossa 1/3 rehuyksikköä ja 40-50 g
valkuaista vastaa 1 kg maitoa. — V:n
jalostuksesta huolehtii Suomen Lammas- ja
Vuohenhoitoyhdistys. V:ia oli maassamme
1926 11,076 kpl. [Ilkka (1913); Grotenfelt (1922).]

Vuohiantilooppi, vuori- l.
lumivuohi (Haploceros americanus),
vuohenkokoinen pitkä- ja valkokarvainen
lyhytsarvinen amer. antilooppilaji.
Kalliovuorten pohjoisosissa 4,000:kin m:n
korkeudessa, Liha huonoa, turkki arvokas.

Vuohijärvi, n. 22 km pitkä, lähes 8 km
leveä järvi Mäntyharjun reitissä. V:een
laskee Sarkavesi Voikoskea myöten. V.
laskee Siikakosken kautta Suolajärveen ja
lopulta Pyhäjärveen.

Vuohijärvi, pysäkki Savon radalla
Selänpään ja Kirjokiven asemien välillä,
29 km Kouvolasta pohjoiseen.

Vuohinen, ensimmäisen varvasluun
kohta kavioeläinten (lähinnä
kotieläinten) jalassa. — Vuohisluu on
ensimmäinen kavioeläinten varvasluista, toista
sanotaan ruunu- ja kolmatta kavioluuksi.
V. muodostaa „sääriluun" kanssa vuohisnivelen. —
Vuohisrengas, hevosen ruununivelessä
joskus esiintyvän pitkällisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>