Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vuokravero-Vuolenkoski
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
omistaja saada korvatuksi vuokratappiot,
jotka aiheutuvat siitä, että hänen
omistamansa talon huoneisto jää
vuokraamatta ja tavanmukaista vuokratuloa
tuottamatta. Tähän voi olla syynä
tulipalon y. m. aiheuttama vuokran
keskeytys (chômage-vakuutus) tai että
huoneistoja tarjotaan vuokrattaviksi enemmän
kuin niitä kysytään. Helsingissä toimi
v.-osakeyhtiö 1913-14.
Vuokravero, asuntovero, on
välitön kulutusvero, joka otetaan talon tai
talo-osan asukkaalta asuinhuoneiden suuruuden
tai muiden niiden arvokkuutta osoittavien
perusteiden taikka asuntoihin sijoitetun
pääoman tai suoritetun vuokran mukaan.
Vuoksela, kunta Viipurin läänissä,
Karjalan kannaksella, Vuoksen itäpuolella;
113,1 km2, 4,056 as. (1927).
Vuoksenniska, Antrean-Vuoksenniskan
radan pääteasema Saimaan rannalla,
Ruokolahden kunnassa, 39 km Antreasta.
Satama- ja lastauspaikka.
Vuoksenranta, kunta Viipurin
läänissä, Etelä-Karjalassa, Vuoksen
itäpuolella; 223,0 km2, 3,750 as. (1927).
Vuoksen vesistö, Suomen itäinen suuri
vesistö. Keskusjärvi Saimaa. V. v:n voi
jakaa kolmeen pääosaan, nimittäin
Pielisen ja Kallaveden reitteihin, sekä
Haukiveden-Saimaan keskusvesistöön. —
Pielisen reitti alkaa Venäjän Karjalasta,
Repolan pitäjän pohjoisosista,
muutamista pikkujärvistä. Vedet keräytyvät
Lieksanjärven, Lentieranjärven ja
Lieksanjoen kautta Pieliseen. Pielisestä
lähtevä Pielisjoki saa heti niskassaan
Koitajoen (ynnä siihen laskevan Koitereen)
lisävedet ja laskee koillisesta
Pyhäselkään, johon pohjoisesta vielä yhtyy
Höytiäinen. Pyhäselkä on salmien kautta
yhteydessä Oriveden kanssa, johon
etelästä laskee suuri Pyhäjärvi ja
pohjoisesta Viinijärvi. Oriveteen täten
keräytyneet Pielisen reitin vedet laskevat
Orivirran, Pyyveden, Enonveden ja
Joutsenveden kautta Haukiveteen. — Kallaveden
reitin ylävesistä muodostuu kaksi eri
latvavesistöä, Iisalmen ja Nilsiän reitit.
Ensinmainittu alkaa Kuopion läänin
pohjoisimman sopen pikkujärvistä, joista
vedet juoksevat Salahmijärven, liveden
ja Koljonvirran kautta Poroveteen.
Tähän laskee lisäksi Kiuruveden reitti
lännestä ja Sonkajärven reitti idästä.
Porovesi virtaa Nerkoonselän kautta
Onkiveteen, joka taas Maanigan järven ja
Ruokoveden kautta Kallaveteen. Nilsiän
reitin latvajärvenä on Laakajärvi. Se
juoksee Syväriin, joka laskee Vuotjärven
ja Juankosken kautta Akon veteen ja
Muuruveteen. Tämä yhtyy lännessä
Juurusveden ja Jännevirran kautta
Kallaveteen, etelässä Mela veden ja Riistaveden
kautta Suvasveteen. Kallavesi virtaa
kahden puolen Soisalon saarta
Haukiveteen; läntinen laskuhaara kulkee
Koirusveden, Leppävirran, Unnukan ja
Varkauden koskien kautta, itäinen taas
Suvasveden, Karvionkosken, Kermanselän,
Ruokoveden ja Joutsen veden kautta ja
saa Suvasveden alapuolella koillisesta
Juojärven lisävedet. Haukivesi laskee
m. m. Kyrönsalmen kautta Pihlajaveteen,
johon kaakosta yhtyy Puruvesi.
Pihlajaveden lounaiskolkasta Puumalansalmi
johtaa Saimaaseen, joka vihdoin laskee
Vuoksen (ks. t.) kautta Laatokkaan.
Vuoksi, V:n vesistön laskukymi.
N. 0,5 km Saimaasta virrattuaan V.
muodostaa Niskakosken ja sen jälkeen
lukuisan joukon voimakkaita koskia (m. m.
Tainion-, Räihän-, Linnakosken, Imatran,
Vallin-, Räikkölän- ja Rouhialankosken),
joista monet suuret teollisuuslaitokset
saavat käyttövoimansa. Virrattuaan n.
23 km:n matkan koskisena ja
jyrkkärantaisena Vuolteen virralle asti V.
muuttuu tyvenjuoksuiseksi ja
matalarantaiseksi ja muodostaa lukuisia
suvantoja. Pölläkkälän ja Kiviniemenkosken
välisessä suvantojärvessä V. haarautuu
kahteen laskuhaaraan. Toinen (nykyinen
valtahaara) vie itää kohti
Kiviniemenkosken ja Suvannon kautta Laatokkaan,
toinen taas (aikaisempi valtahaara)
pohjoiseen ja koilliseen Torhonjärven ja
Käkisalmen vesien kautta. V:n
valtahaara, n. s. „etelähaara" lähtee
Kiviniemenkoskesta, joka aikaisemmin (ennen
v:ta 1818) on juossut päinvastaiseen
suuntaan. Nyt se vie suurimman osan
V:n vesistä 30 km pitkään ja 2,3 km
leveään Suvantoon, joka taas Taipaleenjokea
myöten laskee Laatokkaan, tuoden siihen
keskiveden aikaan 612 m3 vettä
sek:ssa (korkean veden aikaan 705 m3,
matalan 515 m3). V:n pienempi
laskuhaara, n. s. „pohjoishaara", muodostaa
lukuisia pienehköjä koskia ja suvantoja
ja levenee ennen Käkisalmea n. 15 km
pitkäksi, 10 km leveäksi saarekkaaksi
seläksi, mutta laskee Käkisalmen ohi taas
jokena Laatokkaan. V:n vesistön ja V:n
virran yhteinen sadealue on 67,345 km2,
josta 7,272 km2 Suomen rajain ulkopuolella.
Vuoksi ks. Luode ja vuoksi.
Vuole, suom. seurakunta
Inkerinmaalla, Karjalan kannaksella.
Vuolenkoski ks. Koskenniska.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
