Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vuorinen-Vuoriöljy
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa,
Kaukaasiassa. Alpeilla varsinaisen
metsärajan yläpuolellakin. Viljellään
Jyllannissa kanervakankaiden ja Itämeren
etelärannikolla lentohiekkakenttien
metsittämiseen. Meillä on sillä kokeiltu
kuivien kankaiden metsittämisessä.
Vuorinen, Olli (1842-1916), alk.
Berg, runoilija, kansak. opettaja. Julk.
,,Sepitelmiä", „Raittiusrunoja".
Vuorineuvos, alk. Ruotsin
vuorikollegion jäsen, sitten arvonimi.
Vuoriperä, kallioperä, kiinteä
kallioperusta, jota meillä osittain peittävät
irtonaiset maalajit.
Vuoripolitia, vuorityön vaarallisuuden
takia annetut järjestyssäännökset.
Vuoripora, kivipora (ks. t.). —
Vuoriruuti, kiviruuti (ks. t.).
Vuorisaarna, Jeesuksen puhe, joka
sisältää hänen siveysoppinsa ydinkohdat
(Matt. 5-7, Luuk. 6).
Vuorisininen, emäksistä kuparikarbonaattia,
luonnosta tai keinollisesti valmistettu pysymätön
väri.
Vuoristojoukot, vuoriseudussa
käytävää sotaa varten erikoisesti harjoitetut
sotajoukot. Näihin kuuluu paitsi jalkaväkeä
(alppijääkärit) vuoritykistö.
Vuoritykkejä kuljetetaan tavallisimmin
hajoitettuina hevosten tai muulien selässä.
Tykin paino on yleensä 400 kg:n vaiheilla
ja kaliberi yleensä sama kuin kenttäkanuunain.
Vuoristoparantola. Vuoristoilmastolle
ominaisia ja erinäisiin tauteihin
edullisesti vaikuttavia ominaisuuksia ovat
alhainen ilmanpaine, ilman vähäisempi
hapenpitoisuus ja erikoisen voimakas
auringon ultraviolettisäteily.
Vuoristorata ks. Hammasrata ja
Köysirata.
Vuorisuola, haliitti, yleisin ja
tärkein suolakivennäinen, natriumkloridia
(NaCl). Käytetään keittosuolana sekäkem.
teollisuuden raaka-aineena. Sitä saadaan
suolakerrostumiin tehdyistä suolakaivoksista,
joita Euroopassa on Galitsiassa, Bukovinassa,
Romaaniassa ja Saksassa (Stassfurt).
Vuoriteollisuus, hyödyllisten
kivennäisten ja vuorilajien, etenkin malmien
louhiminen ja valmistaminen; tapahtuu pääasiassa
kaivoksissa (kaivosteollisuus). Harjoitetaan
Suomessa vain Outokummussa (ks. t.).
Vuoritieteen tutkinto, Helsingin
Yliopiston fys.-matem. osastossa
suoritettava tutkinto fysiikassa, mineralogiassa,
kemiassa, metallurgiassa ja matematiikassa.
Sitä ennen suoritetaan talousoikeuden
professorille tutkinto vuorilainsäädännössä
ja kansantalouden professorille
kansantaloustieteessä.
Vuorituuli, föhn (ks. t.).
Vuorivihreä, malakiittijauhetta;
kestämätön väri.
Vuoriöljy, nafta, petroli, petroleumi,
luonnossa esiintyviä hiilivetyseoksia, jotka
todennäköisesti ovat meren kerrostumiin
jääneiden kasvi- ja eläinjätteiden
muuntumistuloksia, peräisin pääasiassa
tertiääri-, osaksi devonikaudelta. V:n
käyttö on ollut tunnettu ammoisista ajoista
(vanhat kiinal. ja jap. kirjoitukset sekä
Herodotos mainitsevat siitä), vanhempina
aikoina etupäässä lääkkeenä; ei sopinut
polttoaineeksi sen ajan lamppuihin. V. 1854
J. Young keksi keinon valmistaa siitä
parafiiniä ja seur. vv. keksittiin uusia
puhdistusmenetelmiä; v:n tuotto Amerikassa
lisääntyi nopeasti (1859 320 m3;
1869 yli 640,000 m3). V:n kuljetusta
varten rakennettiin putkijohtoja löytöpaikoilta
rannikolle ja puhdistuslaitoksiin. Paloöljynä
v. sai aikaan kumouksen valaistustekniikassa;
muita v:n tislaustuotteita alettiin käyttää
poltto- ja liuotusaineina, moottorien voimanlähteenä
ja voiteluöljyinä. V:n tuotanto ja puhdistus
on joutunut suurien trustien käsiin
(Standard Oil Co Yhdysvalloissa ja Shell
Transport Englannissa; viimemainittu
omistaa alankomaalaisen Royal Dutch
yhtiön osake-enemmistön), jotka
hallitsevat koko maailman markkinoita. V:n
tuotanto on kasvanut niin, että
luonnonvarastot uhkaavat ehtyä. Löytöpaikkoja:
Pohj.-Amerikassa, Meksikossa, Bakussa,
Karpaateilla, Kaukaasiassa, Mesopotamiassa,
Persiassa, Itä-Intian saaristossa.
— V. saadaan porauksista. Usein on
kalliopohjan alla v:n ohella kaasuja,
joiden paineen vaikutuksesta v. syöksyy
ulos (v.-lähteet); muuten on v.
pumputtava esille. V.-kerroksen alla on
suolavesikerros, jonka sekaantumista v:yyn
on varottava. V. saadaan ruskeana,
sakeana nesteenä, josta ensin poistetaan
rikkiyhdistykset ja suolavesi, ja joka
sitten puhdistetaan ja jaoitellaan
tislaamalla. Ensim. tislauksessa erotetaan
raakabentsiini (kiehumapiste alle 150°),
paloöljy (150-300°), masut l. raskaat
öljyt (yli 300°). Jaoitteiden määrä
vaihtelee eri v.-lajeissa suuresti.
Uudistetussa tislauksessa valmistetaan
raakabentsiinistä puhdistusbentsiiniä l.
petroleumeetteriä (kiehumap. 40°-70°, om.-p.
0,65-0,66), moottoribentsiiniä (kiehumap.
70°-120°, om.-p. 0,66-0,75) ja kaasuöljyä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
