- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1379-1380

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vytegra-Väestötilasto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Vytegra [-e’-], joki
Pohjois-Venäjällä, laskee kaakosta
Äänisjärveen. n. 150 km pitkä. Osa
Marian kanavistosta (ks. t.).
Joen rannalla samanniminen kaup.

Vytšegda [-e’-], joki Pohjois-Venäjällä,
Vienanjoen oikeanpuoleinen lähdejoki,
1,130 km pitkä. Katariinan kanavan
välityksellä yhteydessä Kaman kanssa.

Vyyhti, vyyhtimen kelalle kelattu
lankamäärä. Puuvillalanka-v:ssä on 768 m
(840 engl. yardia) tav. jaettuna 7
pasmaan. Pellavalanka-v:ssä on 2,743 m
(3,000 yardia) jaettuna 10 pasmaan.
Villalanka-v:ssä on meillä 1,000 m (10
pasmaa), mutta engl. järjestelmässä 512 m
(560 yardia, 7 pasmaa). Silkkilanka-v:ssä
on nyk. 9,000 m (20 pasmaa).

Vyöhyke, zooni, kahden
samakeskisen ympyrän rajoittama osa pallon
pintaa. Maapallo on vanhastaan jaettu
viiteen lämpö-v:een: kuumaan
(l. troopilliseen), pohjoiseen ja
eteläiseen lauhkeaan sekä
pohjoiseen ja eteläiseen kylmään.
Näiden rajoina on pidetty m. m.
tähtitieteellisiä viivoja: kääntö- ja
napapiirejä. Viime vuosikymmeninä on
kumminkin rajaviivoina alettu käyttää
isotermejä. Muudan yleistajuisissa teoksissa
ja kartoissa käytetty lämpö-v.-jako on
Supanin laatima: kuuma v. on +20°:n
vuodenisotermien välissä, lauhkeat v:t
+20°:n ja 0°:n vuodenisotermien
välissä ja kylmät v:t 0°:n isotermin
kylmemmällä puolella.

Vyöhykelinnoitus, päälinnoituksen
tai kaupungin ympärille n. 8-10 km päähän
pääpaikasta rakennettu linnakeketju.

Vyöhykerohtuma, vyöruusu,
rakkulainen, punoittava, kutkuava, joskus
särkeväkin ihottuma, joka ilmaantuu tav.
vyöhykemäiselle alueelle ruumiin toiseen
puoliskoon (tavallisimmin rintakehälle).
Useimmiten rakkulat kuivuvat muutamassa
päivässä ruvelle. Tauti johtunee
hermostohäiriöistä. Hoito: tulehtunut
kohta pidetään kuivana ihojauheella,
mahdollisia haavoittumia hoidetaan miedoilla
salvoilla.

Vyölinssi, linssi, jonka muodostaa
pienempi ydinlinssi ja sitä ympäröivät
renkaat l. vyöt. Vyöt on niin hiottava,
että niillä on täsmälleen sama polttopiste
kuin ydinlinssillä. Käytetään majakoissa
y. m. vrt. Majakka, Fresnelin
linssilaitteen kuva.

Vyöruusu, vyöhykerohtuma (ks. t.).

Vyötiäiset (Dasypodidæ),
vajahampaisten lahkoon kuuluvia, Etelä- ja
Keski-Amerikassa eläviä imettäväisiä. Ruumiin
selkäpuolta peittää vahva iholuusto, joka
on muodostunut poikittaisiksi vöiksi
asettuneista levyistä. Pää, häntä ja jalkojen
ulkosivut ovat niinikään luulevyjen
suojaamat. Vatsapuoli karvapeitteinen.
Kuusivöinen vyötiäinen l. armadilli
(Dasypus sexcinctus), eläintarhoissa
yleisin laji, on 50-60 cm pitkä,
kellanruskea; sen keskiruumiissa 6
kapeata panssarivyötä. Syö muurahaisia ja
termiittejä. Kaivautuu vaaran uhatessa
nopeasti maahan. Pallovyötiäinen
(Tolypeutes tricinctus), jonka ruumiin
keskellä on 3 vyötä ja näiden edessä ja
takana yhtenäiset kilvet, on edellistä
vähän pienempi. Se kiertyy vaaran uhatessa
pallomaiseksi keräksi. Jättiläisvyötiäinen
(Priodontes giganteus) tulee 1,5 m
pitkäksi (häntä mukaanluettuna).

illustration placeholder

Pallovyötiäinen.



Wåhlin [volī’n], Karl (s. 1861),
ruots. taidehistorioitsija. Julk. v:sta 1892
aikakauslehteä Ord och Bild. Teoksia: „Ernst
Josephson". — Wåhlin, Theodor
(s. 1864), ruots. arkkitehti. Restauroinut
(m. m. Lundin tuomiokirkon) ja rakentanut kirkkoja.

Vårdö [vōrdö], kunta Ahvenanmaan
maakunnassa, Ahvenan mantereen itäpuolella;
101,4 km2, 1,210 as. (1927).
Harmaakivikirkko 1400-luvulta.

Wächter [vehter], Heinrich
Hermann
(1818-81), saks. laulunopettaja,
tuli 1848 Viipuriin ruots.-saks. seurakunnan
urkuriksi. Julk. messuja ja suomenk. koululauluja.

Väestötilasto, demografia,
tieteenhaara, joka tutkii ihmisjoukkoja
vallitsevia joukkoilmiöitä ja näitä
määrääviä, lakeja. Sen lähteenä ovat
väenlaskennat, joiden ohjelmaan kuuluu
väkiluvun, väentiheyden, asutus- ja
asuntosuhteiden, väestön sukupuoli-, ikä- ja
siviilisäätysuhteiden selvittäminen sekä
edelleen uskonto-, sivistys-, kieli- ja
kansallisuussuhteiden ynnä syntymäpaikan
ja valtionkansalaisuuden valaiseminen.
Väenlaskennassa saatetaan myös ottaa
tutkittavaksi työttömyys, talouskuntajaoitus,
hedelmällisyyssuhteet sekä kiinteistö- ja
rakennusolot, edelleen väestön
yhteiskunnallinen jaoitus sekä elinkeino-
ja ammattiluokituksen selvittäminen.
V. käsittelee myös väkiluvunmuutoksia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:38 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/4/0766.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free