Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Värimittari-Värit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Värimittari, kolorimetri (ks. t.).
Värinhajaantuminen, dispersioni,
valon jakautuminen erivärisiin
komponentteihinsa valontaittumisen yhteydessä
(särmiössä) tai interferenssin
vaikutuksesta (hilassa, ohuiden kalvojen pinnalta
heijastuessaan j. n. e.). V:ssa valkea
valo hajoaa täydelliseksi spektriksi
(ks. t.), mihin spektrikojeet perustuvat.
V. särmiössä johtuu eriväristen valojen
(eritaajojen värähdysten) eri etenemisnopeuksista,
mistä johtuu niiden erisuuret
taiteindeksit. Muutamat aineet (ohuet
platina-, rauta-, nikkeli- y. m. levyt)
saavat aikaan v:n tavallisesta poikkeavassa
järjestyksessä (anomaalinen v.). vrt.
Valontaittuminen.
Värinherkkyys, valokuv.
Valokuvauksessa käytetty valonarka emulsioni
hopeabromidi-gelatiini, on sinänsä erittäin
herkkä sinisille ja violeteille, vieläpä
ultravioleteillekin säteille, kun sitävastoin
pitempiaaltoinen säteily (vihreä-punainen)
on miltei tehotonta, Vogel keksi, että
emulsioni voidaan saada herkäksi
näillekin säteille värjäämällä se sopivilla,
näitä säteitä absorboivilla väriaineilla,
sensibilisaattoreilla. Levyjä,
jotka siten ovat herkät vihreille ja
keltaisille säteille, sanotaan
ortokromaattisiksi, punaisillekin
herkkiä pankromaattisiksi; suom.
yhteisnimitys on v. Siniherkkyys on aina kuitenkin
niin vallitseva, että sitä on vaimennettava
keltasuodattimella. Tavallisia tarkoituksia
varten saavutetaan täten oikeasävyinen kuva.
Tieteellisiä töitä, varsinkin spektritutkimusta
varten, on kehitetty menetelmää niin pitkälle,
että voidaan valokuvata infrapunaisessakin
säteilyssä, ja täten saada kuvattavasta silmälle
näkymättömiä piirteitä valokuvatuiksi. — Kuva ks.
syvennyspainoliitettä Valokuvaus 3-5.
Väripaino, värillisten kuvien painatus,
jossa yleensä käytetään harvoja
perusvärejä, n. s. normaalivärejä, joina
kolmiväripainossa ovat keltainen (n:o 1),
punainen (n:o 7) ja sininen (n:o 13) (ks.
värikuvaliitettä Värit). Sekoitusvärien
synnystä ks. Värit.
Väripainopaperi, kromopaperi,
toiselta puolelta liidutettu paperi; myös
monivärikivipainossa käytetty erikoinen
paperilaatu, joka ei veny kosteusvaihteluista.
Väripuu, niiden troopillisten puulajien
yhteisnimitys, joiden puuta käytetään
väriaineiden valmistukseen. Tärkeimmät
vrt ovat puna-, sini-, santeli-, kelta- ja
rautapuut. Paitsi väriaineiksi käytetään
v:ta musteen ja lääkkeiden valmistukseen,
puusepäntöihin y. m. s.
Värisokeus on joko täydellinen,
jolloin värisokea henkilö ei voi erottaa
lainkaan värejä toisistaan, vaan näkee
koko spektrin harmaana värittömänä
juovana, tai osittainen, jolloin hän ei
tunne punaista (punasokeus) tai vihreätä
(vihersokeus) tai sinipunaista
(sinipunasokeus). Viimeksimainittu osittainen v.
samoinkuin täydellinenkin v. ovat hyvin
harvinaisia. V. on paljon yleisempää
miehissä kuin naisissa (n. 3-4 % miehistä
on värisokeita). Sitäpaitsi on usein
todettavissa lievähköjä väriaistihäiriöitä,
jotka nekin ovat miehissä yleisempiä
kuin naisissa. V. on yleensä periytyvää
suvun miehisiin jäseniin. vrt. Värit.
Väristimet, kaksisiipisten
hyönteisten takasiipiparin surkastumat.
Värit. 1. Väriaineet (ks. t.). —
2. Värilliset valot. Kun valkea valo
hajoltetaan (särmiöllä tai hilalla)
aaltopituuksiensa mukaan spektriksi (ks. t.),
niin herättävät eri aaltopituiset valot
kukin eri väriaistlmuksensa.
Kirjavaväriset valot antavat vain vaillinaisen
spektrin. Jos kaikki spektrin valot
yhdistetään, niin saadaan jälleen valkea
valo. — 3. Esineiden värit. Esineet
herättävät meissä värialstimuksen
epäsäännöllisesti heijastamallansa
valo-osuudella. Jokin esim. keltainen esine
saattaa siten herättää aivan saman
väriaistimuksen, kuin se keltainen valo, jonka
aallonpituus on 5,900 Å (ks. Spektri,
väritaulu), mutta heijastuneen valon fys.
tutkimus osoittaa, että tämä esine ei
heijastakaan yksin mainittua
aaltopituutta, vaan tasaisesti kaikkia spektrin
värejä, paitsi sinistä ja violettia. Emme
kuitenkaan erota kyseellisen esineen
heijastamia eri valoja, vaan aistimme
vihreitten, keltaisten ja punaisten valojen
kokonaisuuden keltaiseksi väriksi. Yleensä
ne värit, joita pidämme kirkkaina,
täysvärit, syntyvät siten, että esine
heijastaa noin puolet kalkista spektrin
valoista. Täysvärien joukossa on
huomattava purppura (liitteen värikehässä
n:o 10), jota vastaavaa aistimusta ei
mikään spektrin valo herätä. Esineen väri
ei muutu valaistusvoimakkuuden
muuttuessa tavallisissa rajoissa, koska kukin
esine heijastaa aina saman murto-osan
kutakin valolajia. Esineiden v:n
tutkimisen kannalta on tärkeää v:n
optillinen sekoittaminen, mikä voidaan saada
aikaan esim. kiertolevyllä, nopeasti
pyörivällä levyllä, jonka pinta voidaan
päällystää erivärisillä sivellyksillä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
