Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Värivalokuvaus-Värtsilä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kun absorboivia levyjä asetetaan valon
tielle. Likimäärin toteutuu
subtraktiivinen sekoitus, kun väriaineita
sekoitetaan tai painetaan toinen toisensa päälle
(kolmiväripaino). Erinäiset teknilliset
seikat vaikuttavat kuitenkin, kuten
harmaasarjasta jo mainittiin, että
aineellinen sekoitus ei vie samoihin tuloksiin
kuin optillinen. Sen vuoksi esim.
kolmiväripainon (ks. t.) „normaalivärit" eivät
ole värikehällä läheskään yhtä kaukana
toisistaan, ja tarkkoihin töihin täytyy
käyttää useampia värejä (liitteemme on
painettu väreillä n:ot 1, 8, 14 ja eräällä
värikehässä näkymättömällä sinivärillä,
sekä mustalla). [Ostwald, ,,Johdatus
värioppiin" (1927).]
Värivalokuvaus ks. Valokuvaus.
Värjäys, taito antaa esineille haluttu
väri, joko vain pinnalle jäävänä tai läpi
koko esineen tunkeutuneena. Tav.
tarkoitetaan värjäyksellä jälkimmäistä ja
lisäksi vain kuituaineiden v:tä. —
Väriaineista toiset tarttuvat kuituihin
välittömästi, toiset jonkin lisä- l. sidosaineen,
peitan, välityksellä. Väriaineen kem.
luonteen, niiden vaikutuksen mukaan
kuituihin ja näistä seikoista johtuvan
värjäysmenettelyn mukaan v.-tekniikassa
erotetaan seuraavat väriaineryhmät:
1) happamet, 2) emäksiset,
3) substantiiviset l. välittömästi
värjäävät, 4) rikkivärit,
5) kyyppivärit, 6) peittavärit,
7) kuiduille kehitettävät värit ja
8) pigmenttivärit.
Ennen v:tä kuituaineet valkaistaan
joko auringonvalossa tai kem. aineilla.
Väriaine liuotetaan kuumaan,
mieluimmin lauhdeveteen, suodatetaan ja
laimennetaan riittävällä määrällä pehmeätä
vettä. Irralliset kuituaineet värjätään
kostutettuina koneessa, virutetaan ja
lingotaan sentrifugissa. Langat
värjätään tav. vyyhtinä, myös puolille
käämittyinä. Lankoja värjättäessä ne
pakataan reiällisiin astioihin ja upotetaan
värjäyssammioihin, joissa väriliuos
painetaan niiden läpi. Puolatkin värjätään
erikoisilla koneilla. Kangas värjätään
koneellisesti siten, että se kuljetetaan
värihauteen läpi kelalta kelalle, kunnes
oikea värisävy on saavutettu. — Kun
puuvillaa värjätään substantiivisilla
väreillä, käytetään värihauteessa ruoka-,
glauber- y. m. suoloja, jotka jouduttavat
väriaineen erottumista liuoksesta ja
kiintymistä kuituihin. — Rikkivärit
liuotetaan natriumsulfidin avulla veteen.
Lisäksi käytetään keitto- y. m. suoloja.
V.-astiat eivät saa olla kuparia eikä
messinkiä. — Peittaväreillä värjättäessä
värien ollessa emäksisiä on kuidut ensin
peitattava, s. o. hapatettava. Tähän
käytetään tanniinia tai muita
parkkihappoisia aineita kuten sumakkia ja
väriäkämiä metallisuolojen (antimonin, tinan,
maametallien tai raudan) yhteydessä.
Varsin, v. toimitetaan sitten vär
ihanteessa, jossa on vain osa tarvittavaa
väriä ja hiukan etikkahappoa. — Kyyppivärit
muuttuvat alkalisten pelkistysaineiden
vaikutuksesta liukenevaan muotoon, imeytyvät
kuituun ja muuttuvat sitten kuidussa ilman hapen
vaikutuksesta liukenemattomaksi väriksi. Vanhin
ja tunnetuin kyyppiväri on indigo. —
Villa, jolla on erikoisen suuri taipumus
yhtyä väreihin, värjätään suunnilleen
kuten puuvilla. Silkki värjäytyy helposti,
mutta vaatii melko monimutkaisen
esikäsittelyn. Pellava värjätään kuten
puuvilla, mutta se vaatii kovuutensa vuoksi
pitempiaikaisen keittämisen.
Paitsi edellämainittuja keinotekoisia
värejä käytetään myöskin luonnonvärejä:
sinipuulla värjätään metallisuoloilla
peitattua puuvillaa mustaksi tai siniseksi,
keltapuulla värjätään villaa ja
puuvillaa sekasävyiseksi, orseille
ja persio ovat sinipunaisia
villavärejä, kateku värjää puuvillan
ruskeaksi, kokenilli peitatun villan
helakanpunaiseksi.
Värmlanti, Vermlanti (ks. t.).
Värnamo [-mū], kaup. (v:sta 1920)
Etelä-Ruotsissa, Lagan-joen varrella,
Jönköpingistä etelään. Tunnettu
markkinoistaan. 4,000 as.
Wärri, Kaarlo (1839-1923),
talollinen Pöytyältä, talonpoikaissäädyn
puhemies 1894-99, edustaja 1867, 1877-1906.
 |
Kaarlo Wärri. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
