Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Yli-ihminen-Ylioppilaskunta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Yli-ihminen ks. Nietzsche.
Yli-Ii, uusi kunta Oulun läänissä,
Pohjois-Pohjanmaalla, Iijoen keskijuoksun
ympärillä.
Yli-ikäinen, metsänh., on metsätaloudessa
puu tai metsikkö, joka on ylittänyt hakkuukelpoisuus-ikänsä.
Ylijäähdytys, oikeammin alijäähdytys,
nesteen jäähdyttäminen jähmettymispisteen
alapuolelle nesteen jähmettymättä. Alijäähdytetty
neste jähmettyy täräyksistä ja kiteen joutuessa
nesteeseen.
Ylikartano, Andersberg (ks. t.).
Ylikiiminki, kunta Oulun läänissä,
Pohjois-Pohjanmaalla; Kiiminginjoen
keskijuoksun varrella; 839,8 km2, 3,238
as. (1927).
Ylikloorihappo, perkloorihappo (ks. t.).
Ylimangaanihappoinen kali,
kaliumpermanganaatti, ks. Mangaani.
Ylimarkku (ruots. Öfvermark),
ruotsink. kunta Vaasan läänissä,
Etelä-Pohjanmaalla, Närpiönjoen yläjuoksun
kummallakin puolen; 183,6 km2, 3,691 as.
(1927). ks. kuvaliitettä Pohjanmaa.
Ylimmäinen pappi, Israelissa
pappeuden korkein edustaja ja seurakunnan
täysivaltainen edustaja, joka toimi
välimiehenä Jumalan ja kansan välillä.
Y:n p:n arvo oli perinnöllinen Aaronin
suvussa ja elinkautinen.
Ylimääräiset valtiopäivät,
ylimääräinen Eduskunnan istuntokausi.
Tasavallan Presidentillä on oikeus kutsua
Eduskunta y:lle v:lle sekä määrätä,
milloin ne ovat lopetettavat. Y:llä v:llä
voidaan käsitellä ainoastaan ne asiat, joita
varten Eduskunta on kutsuttu koolle tai
jotka hallitus muuten Eduskunnalle
esittää, niin myös mitä sellaisiin asioihin
kuuluu (V. J. 13/1 1928, 21 §).
Ylin valtiovalta l. korkein
valtiovalta, nimitys, jota käytetään siitä
vallasta, mitä monarkiassa hallitsija ja
tasavallassa presidentti tai muu valtion
päämies käyttää. Y. v. voi kuulua kansallekin.
Ylioikeus, ylempänä oikeusasteena
oleva tuomioistuin, josta haetaan
muutosta alemman oikeuden päätökseen tai
jonka tarkastettaviksi alemman oikeuden
on eräät asiat alistettava. Y:ia meillä
ovat hovioikeudet, Sotaylioikeus,
Virkaylioikeus sekä Korkein Oikeus ja
Korkein Hallinto-oikeus.
Yliopettaja, opettaja, joka opetustoimensa
ohella ohjaa opettajiksi aikovien harjoitteluopetusta.
Maamme normaalilyseoissa on nyk. suomalaisessa 8,
ruotsalaisessa 7 y:aa. jotka myös arvostelevat
oppikoulujen opettajien käytännöllisiä
kokeita. Myös seminaariemme harjoituskoulun
johtajia nimitetään y:iksi.
Yliopisto (lat. universitas),
korkeakoulu, joka periaatteellisesti käsittää
kaikki inhimillisen tietämisen haarat.
Täydelliseen y:oon on vanhastaan
kuulunut 4 tiedekuntaa: jumaluusopillinen,
lainopillinen, lääketieteellinen ja
filosofinen, mutta siihen saattaa liittyä
myös teknilliset, maatalous- ja
kauppatieteet. Y:ksi tunnustetaan
harvempiakin tiedekuntia sisältävä opetuslaitos,
m. m. semmoinenkin, jossa on vain
filosofinen tiedekunta. Y. ei ole
ainoastaan opetus-, vaan myös tutkimuslaitos,
joka viimeksimainittu tehtävä sillä on
yhteinen tiedeakatemian kanssa. Y:illa
on suurempi tai pienempi määrä
itsehallintoa ja omaa tuomiovaltaa. Opetus
annetaan pääasiassa luentoina ja
seminaariharjoituksina. — Varhaisimmat y:t
syntyivät 1100-luvulla Italiassa
(Bolognan ja Salernon y:t), Ranskassa
(Pariisin y.) ja Englannissa (Oxfordin ja
Cambridgen y:t). Vanhin saks. y. on
Praagin (per. 1348). Upsalaan perustettiin
y. 1477, Kööpenhaminaan 1478, Turkuun 1640.
Suomen y:t ovat Helsingin Yliopisto, Turun
Yliopisto ja Turun ruotsalainen yliopisto (ks. n.).
Yliopiston laajennus, yliopiston
osanotto kansanvalistustyöhön
toimeenpanemalla kansalaisille yleissivistäviä
luentokursseja, lomakursseja (ks. t.) y. m.
Ylioppilaiden Raittiusyhdistys (lyh.
Y. R. Y.), Helsinki, per. 1886.
Ylioppilaskunnan Laulajat (lyhennys
Y. L.), Helsingin Yliopiston suom.
ylioppilaiden laulukuoro. Y. L. on saanut alkunsa
1840 perustetusta „Akateemisesta laulukunnasta",
jota v:sta 1879 alettiin sanoa uudella nimellä
Ylioppilaskunnan Laulajat, Studentkårens Sångare.
V. 1882 suomenmieliset ylioppilaslaulajat
perustivat oman laulukuoron, valitsivat
johtajakseen P. J. Hannikaisen ja ottivat
nimen Ylioppilaskunnan Laulajat.
Lauluohjelmain suomalaistuttaminen tuli
olemaan Y. L:n tärkeimpiä päämääriä.
Kuoron johtajana on toiminut 1898-1927
(eräin väliajoin) Heikki Klemetti.
Ylioppilaskunta. Helsingin Yliopiston
y. on 1908 vahvistettujen sääntöjensä
mukaan yliopistossa opiskelevan nuorison
virallinen järjestö, jonka tarkoituksena
on ylioppilaiden yhteisten henkisten
harrastusten edistäminen ja
taloudellisten etujen valvominen. Jokainen
yliopiston kirjoissa oleva ylioppilas on ilman
muuta ylioppilaskunnan jäsen, joten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
