Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1431-1432 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ylioppilasosakunnat-Ylisotaoikeus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Vanha Ylioppilastalo (oik.), Uusi Ylioppilastalo (vas.).

siihen kuuluminen on pakollista. Sen
perustamisvuotena voi pitää v:ta 1868, jolloin
ylioppilaiden järjestäytyminen y:ksi
virallisesti vahvistettiin. V:sta 1858 tosin
oli erikoisella luvalla tiedekuntakokousten
ohella pidetty myös yleisiä ylioppilaskokouksia.
Y. omistaa kaksi taloa, joista n. s. Vanha
Ylioppilastalo, arkkitehti H. Dahlströmin
piirustusten mukaan rakennettu, valmistui
1870, ja n. s. Uusi Ylioppilastalo (l. Osakuntatalo),
arkkitehtien Armas Lindgrenin ja Vivi Lönnin
suunnittelema, valmistui 1910 (arvo yht.
20 milj. mk.), sekä n. s. Ylioppilaskirjaston
(yli 80,000 nid.).

Ylioppilasosakunnat (eli „-kansakunnat",
lat. nationes, joksi niitä entisinä
aikoina sanottiin) juontavat meillä
alkunsa Turun akatemian ensi ajoista
asti ja perustuvat keskiajan yliopistoissa
vallitsevaan tapaan. Yliopiston uudella
ohjesäännöllä 1852 „kansakunnat"
virallisesti lakkautettiin, kunnes ne 1868
jälleen „osakuntina" tunnustettiin.
Osakuntia oli entisen perustuksella kuusi:
uusmaalaiset, savokarjalaiset, hämäläiset,
länsisuomalaiset, viipurilaiset ja
pohjalaiset, ja semmoisina ne pysyivät
1900-luvulle saakka. Vv. 1903-07 ryhdyttiin
kasvaneen ylioppilaiden luvun johdosta
osakuntia jakamaan. Nyk. niitä on
Helsingin Yliopistossa 13: uusmaalainen
(Nylands nation), eteläsuomalainen,
savolainen, karjalainen, hämäläinen,
turkulainen (Åbo nation), varsinaissuomalainen,
satakuntalainen, viipurilainen,
itäsuomalainen (Östra Finlands nation),
eteläpohjalainen, vaasalainen (Vasa nation)
ja pohjoispohjalainen. — Osakuntien
tehtävä on yhdistää samoilta seuduilta
kotoisin olevat ylioppilaat jalostavaan
toverielämään sekä valvoa ja auttaa
samaan toveripiiriin kuuluvia heidän
opinnoissaan. Lukukausien aikana
osakunnat pitävät määräajoin kokouksia.
Niiden lähin johto kuuluu inspehtorille
ja kuraattorille; edellisen osakunta
valitsee yliopiston professoreista, ja konsistori
vahvistaa hänet virkaan, jälkimmäisen
toimeen osakunta samoin valitsee jonkun
vanhemman jäsenensä.

Ylioppilastutkinto suoritetaan
kouluissa kirjallisina kokeina ja suullisina
loppututkintoina; viimeksimainitut
suoritettiin ennen v:ta 1920 yliopistossa.
Kirjalliset kokeet johtaa, järjestää ja
arvostelee erityinen tutkintolautakunta,
Ylioppilastutkintovaliokunta. Siihen
kuuluu puheenjohtaja ja tarpeellinen
lukumäärä Helsingin Yliopiston opettajia,
mitkä konsistori määrää, sekä enintään
neljä muuta jäsentä, joiksi Kouluhallitus
määrää oppikouluosastonsa
kouluneuvoksia tai muita koulutointa tarkoin
tuntevia henkilöitä. Kirjalliset kokeet
pannaan toimeen huhtikuun aikana ja
syyskuun alkupuoliskolla. Niitä on viisi:
a) äidinkielessä; b) toisessa kotimaisessa
kielessä, käännös opetuskieleen ja
ruotsinkielisissä kouluissa lisäksi käännös
suomenkieleen; c) vieraassa kielessä,
klassillisissa lyseoissa käännös latinasta
opetuskieleen sekä muissa oppilaitoksissa
kaksi käännöstehtävää, toinen,
vaihtoehtoisesti oppilaan valinnan mukaan,
käännös saksan-, ranskan- tai
englanninkielestä opetuskieleen, sekä toinen
opetuskielestä samaan vieraaseen kieleen;
d) matematiikassa ja e) reaalikoe, jossa
oppilaan vastattavaksi annetaan sarja
kysymyksiä koulukurssien pääkohdista:
1) uskonnossa ja kirkkohistoriassa sekä
filosofian alkeissa; 2) historiassa ja
yhteiskuntaopissa; 3) fysiikassa ja
kemiassa; 4) eläin-, kasvi- ja maantieteessä,
sekä 5) kansantaloudessa ja
maataloudellisissa aineissa. Jos oppilas on
hylätty yhdessä kirjoituksessa, joka ei ole
äidinkielen koe, voi tutkintolautakunta
kuitenkin julistaa hänet muiden
kokeiden tai hänestä saatujen tietojen
perustalla hyväksytyksi kirjallisissa kokeissa.
Joka on ylioppilastutkinnon suorittanut,
on oikeutettu jatkamaan opintojaan korkeakouluissa.

Ylipainos l. eripainos, johonkin
aikakauskirjaan tai kirjoitelmasarjaan
kuuluvan kirjoituksen julkaiseminen
erillisenä julkaisuna käyttämällä samaa
latomusta.

Yliskylä, rukoushuonekunta Perniössä.

Ylisotaoikeus, sotaylioikeus, ks.
Sotatuomioistuin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>