Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 1463-1464 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Äitiysvakuutus-Äpärälapsi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Äitiysvakuutus, vakuutustapa, jonka
tarkoituksena on hankkia synnyttäjille
pekä ennen että jälkeen synnytyksen
korvausta synnytyksen takia vähentyvästä
ansaitsemismahdollisuudesta sekä avustusta
lääkärin y. m. hoidon kustantamiseen ja
lapsen elättämiseen. Suomessa ei ole ä:ta.

Äkämäkukka ks. Viikunapuu.

Äkämäpistiäiset (Cynipidæ),
pistiäisten lahkoon kuuluva hyönteisheimo.
Keskikokoisia, keskiruumis kuhmumaisesti
kupertuva, takaruumis sivuilta litistynyt,
siivet lasikirkkaat. Laskiessaan munansa
kasvien kudoksiin naaraat erittävät samalla
kitkerää nestettä, joka ärsyttää kasviosaa
ja aiheuttaa siinä äkämämuodostuksen. Näiden
sisässä elävät jalattomat toukat. Muudan
tammessa elävä laji (Cynips gallæ tinctoriæ)
aikaansaa tammen lehtiin väriäkämiä
(„väriomenia"), joita parkkihaponpitoisuutensa
vuoksi käytetään musteen valmistukseen ja
parkitukseen. Ruusun äkämäpistiäinen
(Rhiodites rosæ) aikaansaa punervia
ikäänkuin sammaloituneita pahkamaisia äkämiä
ruusupensaisiin. Useilla ä:llä on heterogonian
(ks. t.) nimellä tunnettu sukupolvenvuorottelu.

Äkämäsääsket (Cecidomyidæ),
kaksisiipisten lahkoon kuuluva hyönteisheimo;
hyvin pieniä, tav. parin mm:n suuruisia,
tavallisen sääsken näköisiä lajeja.
Toukat pitkänomaisia, valkoisia,
keltaisia tai punaisia, jalattomia. Useimmat
lajit elävät toukkina kasveissa ja
synnyttävät näissä äkämiä. Eräät ovat
tuhohyönteisiä, esim. ohrasääski ja
vehnäsääski, herneenpaloissa asuva
herneen äkämäsääski ja päärynöissä
tuhoja tekevä päärynän äkämäsääski.

Äkämät, kasvien eri osissa olevia
sairaalloisia kasvannaisia, joita loissienet
ja bakteerit tai eräät eläimet (madot,
punkit, hyönteiset) synnyttävät. Ä.
esiintyvät m. m. pussimaisina tai pallomaisina
kasvannaisina, karvaisina pahkuroina,
tiheinä oksahaaroittumina (tuulenpesät),
turvonneina lehtisilmuina j. n. e. Niiden
synnyn varsinaisena aiheuttajana on
loisen aikaansaama kem. ärsytys. Eläinten

Ruusunäkämä.

synnyttämissä ä:ssä on tavallisesti parkkiaineita,
ja n. s. väriomenia (vrt. Äkämäpistiäiset)
käytetäänkin senvuoksi tekn. tarkoituksiin.
Useimmat ä. ovat kasville vahingollisia. vrt.
myös Viinikirva (kuva).

Äkämätinktuura, tammilajien
äkämien alkoholiuute, sisältää tanniinia ja
muita parkkihappoja. Käytetään musteen
valmistuksessa.

Äkäskero, Ounasselkään kuuluva
tunturi Muonion pitäjässä lähellä Kittilän
rajaa, 562 m yli merenp.

Älvkarleby [elvkārleby], vesiputous
Ruotsissa, Daljoessa, n. 9 km joen suusta
ylöspäin, 16 m korkea, 78 m leveä. Valtion
sähkövoima-asema, Ruotsin suurimpia.

Älvsborg [elvsborj], aik. Elfsborg,
Gööteporia suojeleva linnoitus.

Älynmittaus, psykoteknillinen
menetelmä, jolla pyritään erikoisin kokein
nopeasti arvioimaan tutkittavien
henkilöiden älyn laatua ja määrää. Ransk.
A. Binet (ks. t.) on laatinut yhdessä
Th. Simonin kanssa erikoiset koetehtävä-
ja -kysymyskaavat (n. s. testit) 3-13-vuotisten
lasten normaalisen älytason toteamiseksi.
Ä:ta käytetään m. m. koululaisten lahjakkuutta
ja yleensä soveltuvaisuutta eri ammatteihin
arvosteltaessa.

Ämmä, Ämmän ruukki, ent.
rautatehdas (harkkohytti) Suomussalmella
Kiannanjoen l. Emäjoen niskassa.
Lakkautettu 1878.

Ämmäkoski. 1. Koski Kajaaninjoessa,
Sotkamon reitin laskussa Oulujärveen,
Kajaanin kaupungin kohdalla. Pituus
225 m, putouskorkeus 4,5 m, 8,760
hevosvoimaa (keskiveden aikana). — 2. Koski
Varkauden tehtaiden lähistössä, Unnukan
laskureitin vasemmassa haarassa.
Putouskorkeus 4,6 m, hevosvoimamäärä 8,340
(keskiveden aikana).

Ängelholm [eŋŋe-], kaup. Skånessa,
lähellä Rönneå-joen laskua Kattegatiin. 5,300 as.

Ängeslevän joki, pieni joki Oulujoen
eteläpuolella, laskee Liminganlahteen.

Änkyttäminen, puhehäiriö, joka
esiintyy useimmiten lapsissa ja häviää tav.
myöhemmin. Ä. johtuu joko huonosta
tottumuksesta, matkimisesta tai
puutteellisuudesta hermoston toiminnassa ja
yhtyy silloin usein muihin heikkoa
hermostoa osoittaviin oireisiin. Se tulee
vaikeammaksi, jos änkyttäjä samalla
joutuu hämilleen tai muuten hermostuu.
Ä. voidaan us. parantaa järkiperäisellä
harjoittelulla.

Äpärälapsi, avioton lapsi (ks. t.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>