- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti /
1467-1468

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Äänekoski-Ääni

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Äänekoski, koski Keiteleen itäisessä
laskuväylässä, Keiteleen ja Kuhnamon
välillä. Pituus 700 m, korkeus 7,8 m,
hevosvoimamäärä keskiveden aikana 4,520.
Kosken rannalla teollisuuslaitoksia.

Äänekoski. 1. Kunta Vaasan läänissä,
Pohjois-Hämeessä; 369,0 km2, 7,800 as.
(1927). Kansanopisto. Äänekoski a.-b:n,
Suolahden Tehtaat o.-y:n teollisuuslaitokset
sekä Riihivuoren ja Kalliolahden höyrysahat.
Suolahden satama. — 2. Suolahden-Ä:n yksityisradan
pääteasema, Ä:n kunnassa, 9 km Suolahdesta.

Äänekoski a.-b., Äänekoski, per. 1896,
osakepääoma 27 milj. mk., työväkeä 600.
Omistaa paperi-, pahvi- ja puumassatehtaan,
sahan, rakennuspuusepäntehtaan sekä
kapearaiteisen rautatien Suolahdesta
Äänekoskelle.

Äänenkeruu, vaalilahjominen (ks. t.).

Äänenmuodostus, mus., on kaiken
lauluopetuksen pohja. Ä.-järjestelmään
kuuluu: 1) hengityksen tukeminen,
2) kaikuisuuden aikaansaaminen, 3)
vokalisatsioni, 4) soinnin tasoitus, 5)
äänialueen laajentaminen, 6) äänen
taipuisuuden saavuttaminen, 7) sanojen
lausunta.

Äänenmurros, fysiol., nuorukaisiässä
esiintyvä äänenmuodostamishäiriö, joka
johtuu siihen aikaan tapahtuvasta
kurkunpään nopeasta kasvamisesta ja
äänijänteiden pitenemisestä, kun näitä
liikuttavat lihakset eivät ole tottuneet
muuttuneissa oloissa toimimaan
tarkoituksenmukaisesti. Siitä aiheutuu ä:lle
ominainen matalien ja kimakkain äänien
vuorottelu. — Ä:n ajalla on laulaminen
vahingollista varsinkin pojille.

Äänestys, menettely, jolla ratkaistaan,
mikä on eri mielien ilmaantuessa oleva
kokouksen, lautakunnan j. n. e. päätös.
Useimmissa tapauksissa on päätöksenä
oleva se mielipide, mikä on saanut
enimmät äänet l. yksinkertaisen
enemmistön. Väliin vaaditaan
päätöksen tekoon ehdoton l.
absoluuttinen enemmistö, s. o. enemmän kuin
puolet annetuista äänistä, väliin erityinen
määräenemmistö l. 2/3, 3/4, 5/6 j. n. e.
annetuista äänistä. Ä:iä on kahta päälajia:
kollegiaalinen ä. l. voteeraus
ja parlamentaarinen ä. Edellisessä
jokainen lausuu mielipiteensä perustellussa
lausunnossa l. votumissa. Tätä
äänestystapaa noudatetaan varsinkin
tuomioistuimissa. Parlamentaarisessa
ä:ssä, jota noudatetaan kansaneduskunnissa
ja muissa edustuslaitoksissa sekä
kokouksissa, puheenjohtaja keskustelussa
tehtyjen ehdotusten nojalla tekee
äänestysesityksen, johon voidaan
vastata „jaa" tai „ei", mikä vastaus
annetaan joko yhteisesti huutamalla,
puheenjohtajan ratkaistessa, kumpi: „jaa"
vaiko „ei" on voitolla, huuto-ä. l.
akklamatsioni,
taikka voidaan
vastaus antaa julkisesti nimen huudon
jälkeen, julkinen l. avoin
nimihuuto-ä., tai suljetuin lipuin l. umpilipuin,
salainen l. lippu-ä. Vielä erotetaan
yksittäis-ä., jolloin kunkin
ehdotuksen hyväksymisestä äänestetään erikseen,
ja sarja-ä., kun eri ehdotuksista
äänestetään vastakkain, kunnes kaikista
ehdotuksista on äänestetty. Milloin ä:ssä
valitaan jokin henkilö johonkin toimeen
tai tehtävän suoritukseen, sanotaan ä:tä
vaaliksi.

Äänestyskone, sähkömagneettinen
kone, joka laskee äänestystuloksen.
Jokaisen äänestäjän pöydällä on kaksi
nappia, toinen „jaa"-, toinen ,,ei"-ääntä
varten. Kone laskee, kuinka moni
äänestäjä on painanut kumpaakin nappia
puheenjohtajan määrättävän
äänestysajan aikana; ne jotka painavat
molempia nappeja yhtaikaa kone laskee
äänestykseen osaaottamattomina, loput
poissaolevina. Ä., Ericssonin valmistetta,
otettiin Eduskunnassa käytäntöön 1927.

Ääni, mekaaninen (kimmoinen)
värähdysliike (ks. t.), jonka taajuus
(värähdysluku) on sellaisissa rajoissa (n. 16-20,000),
että korva sen tajuaa. Ä:n synnyttää
yleensä jokin värähtelevä, kimmoisa,
jähmeä kappale, joka panee väliaineen (ilman)
pitkittäiseen värähdysliikkeeseen;
poikkeuksena on akustinen sireeni, jossa ilman
värähdysliike syntyy välittömästi
ilmanpaineen vaihteluista. Väliaineessa ä. etenee
nopeudella, mikä riippuu väliaineen
kimmomoduulista ja tiheydestä sekä sen
ominaislämpöjen suhteesta. Ä:n liikkeessä
on havaittavissa heijastus (kaiku),
taittuminen ja taipuminen, kuten muissakin
etenevissä värähdysliikkeissä, niin myös
interferenssi, mistä johtuu seisova
värähdysliike. — Väliaineessa etenevä
äänivärähtely saattaa kohtaamansa
kimmoisat, jähmeät esineet värähtelemään
(resonanssi), etenkin, milloin etenevän ä:n
taajuus on sama kuin esineen
ominaisvärähtelyjen. — Jaksollista värähtelyä
vastaa sävel, jaksotonta (jonka
taajuus alinomaa muuttuu) häly. Sävelen
voimakkuus riippuu värähtelyn
laajuudesta, sen korkeus värähtelyn
taajuudesta. Sävytön sävel (ääniraudan
sävel) vastaa yksinkertaista
sinivärähtelyä; soittokoneen soidessa tapahtuu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0818.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free