Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Östensö-Öölanti - Aaltonen-Akateemisesti Sivistyneiden Naisten Liitto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Östensö [-ö], poikien turvakoti
Pietarsaaren pitäjässä.
Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
(Pohjanmaan ruots. maanviljelysseura), per. 1902.
Österling, Anders (s. 1884), ruots.
kirjailija, taide- ja kirjallisuusarvostelija,
fil. toht. Julk. huomattavia runokokoelmia,
kuten „Preludier", „Årets visor", „Idyllernas bok",
„Jordens heder", esseekokoelmia ja matkakuvauksia.
[Böök, ,,Resa kring svenska parnassen" (1926).]
Österman, Hugo (s. 1892),
jääkärieversti, III:n divisioonan komentaja
v:sta 1925, jalkaväen tarkastaja v:sta 1928.
Östersund, kaup. Pohjois-Ruotsissa,
Storsjö-järven rannalla. Puutavarateollisuutta.
14,600 as.
Östersundom, Sipoon seurakuntaan
kuuluva rukoushuonekunta.
Östhammar, kaup. Ruotsissa,
Ahvenanmeren rannalla. 1,100 as.
Östmark, kunta Ruotsissa
Vermlannissa, Norjan rajalla.
Suomalaisasutuksen rippeitä.
Ötztal [ötstāl], Inn-joen sivulaakso,
Itävallassa, Tirolissa, Alppien suurimpia
poikkilaaksoja, n. 65 km pitkä. Ympärillä
ovat Ö:n alpit, joista n. 750 km2
on gletšerien peitossa; korkeimmat huiput
Wildspitz (3,774 m) ja Zuckerhütl (3,511 m).
Öylätti, oblaatti (lat.), alk. se
esillepantu leipä, minkä kristityt toivat
yhteisiin rakkaudenaterioihin, sittemmin
happamattomasta vehnätaikinasta tehty
ehtoollisleipä; myös vehnätaikinasta
valmistettu ohut levy, johon kääritään
lääkkeitä, jotta nämä olisivat helpommat
niellä.
Öölanti (ruots. Öland), saari
Etelä-Ruotsin itärannikolla, Itämeressä,
Kalmarin salmen erottama mantereesta.
Pienin Ruotsin maakunnista, kuuluu Kalmarin
lääniin; 1,346 km2, 28,000 as.
Vuoriperä kerrostuneita kivilajeja:
kambrista hiekkakiveä ja saviliusketta sekä
siluurista kalkkikiveä. Eteläosassa on
kalkkikiviperusta laajalti aivan paljaana
(alvarit). Maanviljelystä,
karjanhoitoa, kalkinlouhintaa, sementti- ja
sokeriteoll. Ainoa kaup. Borgholm.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>