Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jalkineteollisuus-Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Eerikin pyhimystraditsionin kultin ja
legendan synty", „Pirkkalaisliikkeen
synty", „Suomen muinaiset valtarajat
vuoteen 1323". Tutkinut Kalevalan
historiallista pohjaa.
Jalkineteollisuus. Hyppösen Kenkätehdas
o.-y. lopettanut toimintansa 1928.
Jatkavaisuustäsmä. vrt. myös
Vastustusmomentti.
Jauregg ks. Wagner von Jauregg.
Jerome, J. K., k. 1927.
Joffe, A. A., k. 1927.
Johannsen, W. L., k. 1927.
Johore ks. Malaijilaiset suojelusvaltiot.
Jonnart, Ch., k. 1927.
Jošihito, k. 1926.
Joyce [džois], James (s. 1882),
engl. kirjailija. Julk. runoja ja
proosateoksia, kuten „Ulysses".
Juankoski. Nyk. itsenäinen kunta ja seurakunta.
Jukkasjärvi, kunta Ruotsin Lapissa.
Suomalaisasutusta.
Julius (lat.), heinäkuu.
Jumaluusopillinen erotutkinto,
teologian erotutkinto (ks. t.).
Junggrammaatikot (saks.),
kielitieteellinen koulukunta, joka Saksassa
1870-luvulta lähtien uudisti historiallisen ja
vertailevan kielitieteen tutkimusmenetelmän.
Se pitää kielenkehityksen päätekijöinä
äännelakeja ja analogiaa.
Junkers, Hugo (s, 1859), saks.
insinööri, prof. Aachenissa 1897-1911.
Keksintöjä polttomoottorien y. m. aloilta.
Rakentanut v:sta 1915 metallisia
lentokoneita. Tehdas Dessaussa.
Junosuanto, kunta Ruotsin
Länsipohjassa, 1,300 as., joista lähes
puolet suomalaisia.
Jurjan, Andrei (1856-1922), latv.
säveltäjä, urku- ja torvitaituri,
Harkovan konservatorion opettaja 1882-1916.
Esiintyi johtajana kaikilla yleisillä latv.
laulujuhlilla. Kokosi enimmän osan latv.
kansansävelmistöstä, jota julkaissut.
Sävelsi orkesteriteoksia (m. m. „Latvialaisten
vapautus"), sellokonserton y. m. —
Jurjan, Jurij (s. 1861), latv.
säveltäjä, orkesterijohtaja ja torvitaituri,
A. J:n veli. Toimi musiikkiopettajana
Harkovasta 1885-1907, senjälkeen Riian
konservatoriossa, sittemmin myös
Latvian armeijan musiikki tarkastajana. —
Jurjan, Paul (s, 1866), latv.
laulupedagogi ja orkesterijohtaja, A. J:n veli.
V:sta 1910 opettajana Riian konservatoriossa.
Julk. latv. kansanlaulujen kuorosovituksia.
Jämsänkoski, kunta Hämeen läänissä.
2,538 as. (1927). Erotettu Jämsästä 1925.
Järvisaari, seurakunta Itä-Inkerissä,
kuuluu J:n-Markkovan kaksoisseurakuntaan.
Jäähdytyskone. Viime aikoina on
ilmestynyt kauppaan venttiilittömiä j:ita.
joiden putkistossa amoniakki vuoroin
haihtuu, vuoroin tiivistyy ja imeytyy
veteen. Amoniakin kiertokulku saadaan
aikaan lämmittämällä putkiston erästä osaa.
Jäähockey, jääkiekko, jäällä
pelattava urheilupeli, eroaa jääpallosta
(ks. t., Täyd.) siinä, että kenttä on
pienempi (60 X 28 m), samoin maali,
osanottajia kummassakin puolueessa 6 ynnä
2 varamiestä, pallon sijaan käytetään
kumikiekkoa; kenttää ympäröi seinä,
josta kiekko voi ponnahtaa takaisin. J.
pelataan kolmena 15 tai 20 min:n eränä.
Jäämaksu. Asetusta 10/11 1922 osaksi
muutettu 11/2 1927.
Jääpallo, bandy, jäällä pelattava
pallopeli, jossa kenttä, puolueet ja
säännöt kutakuinkin samat kuin
jalkapallossa; pientä palloa lyödään
käyräpäisiillä mailoilla. Art.
Jääpallopeli II osassa sekä art:n
Hockey loppu I osassa on virheellinen.
Jääpäiväkirja. Asetus j:n pitämisestä
suom. kauppa-aluksissa 11/2 1927.
Jäätymäpisteen aleneminen ks. Osmoosi
ja Molekyylipaino.
Kaaresuanto, kunta Ruotsin Lapissa.
N. 1,000 as., joista 95 % suomalaisia.
Kaarle (s. 1893), Romaanian
kruununprinssi 1914-26. Pakotettiin m. m.
avioliittoasioittensa takia luopumaan
kruununperimyksestä. Ferdinand I:n kuoltua
tuli K:n 5-vuotias poika Mikael
hallitsijaksi. K. on uudistanut
vaatimuksensa kruunuun.
Kaarlela, Kokkolan maalaiskunnan
suomenk. nimi v:sta 1927.
Kaatumatauti. Kaatumatautisia on
Suomessa n. 2,300. Parantoloita on
Vaajasalossa läh. Kuopiota (100 paikkaa),
Oulussa (15 pojalle), Tapiolan tilalla läh.
Sortavalaa (70 paikkaa) sekä Seinäjoella
(100 paikkaa, valtion).
Kaftan, J., k. 1926.
Kailas, Uuno ks. Suomen
kirjallisuus, IV osa, p. 416.
Kaja, tallinnalainen sanomalehti,
peltomiesten puolueen äänenkannattaja,
per. 1918.
Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö.
Osakepääoma 40 milj. mk. Ostanut
Uleå-yhtiön osake-enemmistön.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
