Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
32
pitäviä, eivätkä siis olleet sanottavasti vahingoittuneet. Eivät edes
haulipatroonatkaan, joiden hylsyt olivat pahvista, olleet turmeltuneet.
Pahemmin oli käynyt ruudin. Läkkilaatikko, jossa sitä säilytimme,
oli täynnä vettä. Muista tavaroista emme olleetkaan huolissamme,
vaikkei ollut iloinen havainto sekään, että leipä oli merivedessä
lion-nut.
Läheltä’löysimme leiripaikan. Reippaasti pystytettiin teltta,
paloiteltiin saalis ja pantiin talteen. Harvoin lienee ajojäällä majaillut
niin onnellisia ihmisiä kuin me kaksi, jotka tänä aamuna istuimme
ma-kuusäkissä ja nautimme kylliksemme hylkeenlihaa, rasvaa ja keittoa.
Molemmat olimme yksimielisiä siitä, ettei parempaa ateriaa voinut
ajatella. Sitten painuimme syvälle makuusäkkiin ja nukuimme
vanhurskaan unta siinä tietoisuudessa, että lähin tulevaisuus oli taas turvattu.
Minun mielestäni on meidän nyt viisainta pysyä paikoillamme,
syödä saalistamme, säästää reessä olevia eväitämme ja odottaa jään
lohkeilemista tai kelin parantumista. Sillä aikaa teemme puiset
alustat rekiin ja koetamme saada kajakit vedenpitäviksi. Myöhemmin
kevennämme varustuksiamme niin paljon kuin mahdollista. Jos
lähtisimme eteenpäin, olisi meidän pakko jättää suurin osa liha-ja
rasvavarastostamme, ja se oli minun käsitykseni mukaan näissä
olosuhteissa järjetöntä.
Sunnuntaina, kesäkuun 23 p:nä.
Tänään on juhannusaatto ja sunnuntai. Mikä riemupäivä
koulu-lapsilla! Kotona Norjassa vaeltaa kansa joukottain ihaniin
laaksoihin ja metsiin ... ja me istumme yhä vielä ajojäällä, keitämme ja
paistamme hylkeen rasvaa, syömme hylkeenlihaa, niin että meistä kohta
tihkuu rasva, emmekä tiedä, koska tämä kurjuus loppuu. Ehkä on
vielä talvikin edessämme. Kaikkein vähimmän olisin uskonut, että
me vielä olisimme täällä.
Sunnuntaina, kesäkuun 30 p:nä.
Niin, on siis kesäkuun viimeinen päivä, ja me olemme suunnilleen
samoilla paikoilla kuin kuukauden alussa. Entä jää? Ei se ainakaan
ole parantunut. Mutta tänään on kaunis ilma. On niin lämmin, että
teltassa lepäillessämme hikoilemme. Ovesta näemme jäälle, jolle
aurinko paistaa keveiden, valkoisten cirruspilvien läpi. Sunnuntairauha.
Heikko tuulenhenki puhaltaa kaakosta. Oi, miten herttaista siellä
kotona on tänään! Kukat tuoksuvat ja vuono kimaltelee
auringonpaisteessa. Nyt sinä istut ehkä kukkulan laella Livin kanssa tai olet
venheellä vesillä. Sitten siirtyy katseeni uudelleen teltanovesta jäälle,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
