- Project Runeberg -  Pimeässä ja Pakkasessa /
53

(1923) [MARC] Author: Fridtjof Nansen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

53

Tiisiaina, joulukuun 24 p:nä.

Tänään osoitti lämpömittari kello kahdelta iltapäivällä — 24° C.
On siis jouluaatto. Kylmää ja tuulista on ulkona, kylmää ja vetoista
on sisällä. Kuinka yksinäistä! Meillä ei koskaan ole ollut tällaista
jouluaattoa.

Nyt soivat kotona joulukellot. Halki ilman kuulen kellojen
kumah-duksen kirkontornista. Kuinka kauniilta se kajahtaa!

Nyt sytytetään joulukuusen kynttilät, lapsiparvi lasketaan sisään,
ja iloiten ja riemuiten pyöritään kuusen ympärillä. Päästyäni jälleen
kotiin pidän lapsille joulujuhlan. Nyt on ilon aika, ja joka mökissä
siellä kotona on juhla.

Tiistaina, joulukuun 31 p:nä.

Tämäkin vuosi on loppunut. Se on ollut omituinen, mutta siitä
huolimatta melko hyvä.

Kotona soitetaan vanha vuosi menneeksi. Meidän
kirkonkellonamme, on jäätävän kylmä tuuli, joka raivoten ulvoo ja vinkuu
lumi-aavikoilla ia jäätiköillä. Se kiskaisee lunta pilveksi korkealle ilmaan
ja lakaisee sitä päällemme vuorenharjanteilta. Kaukana vuonolla
näkee lumen ryöppyävän ja lumihiutaleiden kimaltelevan
kuutamossa. Kuu kulkee rauhallisena ja äänetönnä vuodesta vuoteen. Se
paistaa sekä hyville että pahoille eikä välitä vuodenvaihteista, ei
puutteesta eikä kaipauksesta. Täällä olemme yksinämme,
turvattomina satojen penikulmien päässä kaikesta, mikä on meille kallista.
Mutta ajatukset lentävät viipymättä hiljaista tietään. Jälleen
kääntyy lehti iäisyyden kirjassa. Uusi, puhdas lehti aukeaa, eikä kukaan
tiedä, mitä sille kirjoitetaan.

Keskiviikkona, tammikuun 8 p:nä.

Eilen illalla lennätti tuuli rinteeltä reen, johon lämpömittari oli
kiinnitetty. Ulkona on myrskyinen ilma, raivokas tuuli salpaa
ihmiseltä hengen, kun vain pistää päänsä ulos. Täällä me makaamme ja
koetamme nukkua, nukkua aikaa kuluttaaksemme. Aina ei sitäkään
voi tehdä. Oi, näitä pitkiä, unettomia öitä, jolloin kääntyy toiselta
kyljeltä toiselle, vetää jalat koukkuun lämmittääkseen niitä edes vähän,
ja jolloin odottaa vain yhtä asiaa koko maailmassa — unta.
Väsymättä askartelevat ajatukset kodissa. Mutta pitkä, raskas ruumiini
etsii turhaan sopivaa asentoa epätasaisilla kivillä. Aika kulkee
ryömien. Tänään on pikku Livin syntymäpäivä. Hän on nyt kolmen
vuoden vanha ja on varmaan jo iso tyttö. Pikku raukka! Sinä et

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:19:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pimejapakk/0063.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free