- Project Runeberg -  Pimeässä ja Pakkasessa /
56

(1923) [MARC] Author: Fridtjof Nansen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

56

aamuhetkestä myöhään iltaan neula kädessä. Asuntomme oli äkkiä
muuttunut suutarin ja räätälin työhuoneeksi. Kylki kyljessä istuimme
makuusäkissä kivilavitsalla ommellen ja kotimatkaa ajatellen.
Lankaa saimme purkamalla muutamia pumpulisia säkkejä.

Kun otimme esille varastot, jotka olimme kaivaneet maahan talven
tultua, ja avasimme säkit, niin huomasimme, että niissä oli kurjia
jätteitä ruokavaroista, jotka kerran olivat olleet hyviä, mutta nyt
olivat homehtuneita ia viimesyksyisen kosteuden turmelemia.
Jauhomme, kallisarvoiset jauhomme olivat homehtuneet ja ne piti heittää
pois. Suklaa oli kosteassa sulanut, siitä ei ollut mihinkään, ja
pemmi-kaani — se oli omituisen näköistä, maistoimme sitä, mutta — pois
oli sekin heitettävä. Sitten oli vielä vähän kala- ja
aleuronaattijau-hoja ja kosteata, puoleksihomehtunutta leipää, jonka huolellisesti
keitimme traanissa, osaksi sen vuoksi, että siitä haihtui kosteus
rasvassa keitettäessä, osaksi sen vuoksi, että siihen imeytyi rasvaa, joka
lisäsi sen ravintoarvoa. Meistä maistui se erinomaiselta ja me
säilytimme sitä huolellisesti juhlatilaisuuksia ja sellaista aikaa varten,
jolloin kaikki muu ruoka oli syöty loppuun. Jos olisimme voineet
kuivata karhunlihaa, olisimme siitä saaneet erinomaista evästä, mutta
ilma oli niin raaka ja kylmä, että kuivumaan ripustetut lihaviipaleet
kuivuivat vain puoleksi. Ei ollut muuta neuvoa kuin ottaa mukaan
niin paljon raakaa lihaa ja rasvaa kuin kuljettaa voimme.

Tärkein osa varustuksistamme olivat ampuma-aseet. Onneksi olivat
ne säilyneet hyvässä kunnossa. Puhdistimme pyssyt ja voitelimme
ne traanilla. Meillä oli vielä vähän vaseliinia ja öljyä lukkoja varten.
Kun laskimme ampumatarpeemme, huomasimme iloksemme, että
meillä oli vielä noin sata luotia ja satakymmenen haulipanosta. Siinä
oli ampumatarpeita hätätilassa useaksikin talveksi.

Kotimatkalla.

Tiistaina, toukokuun ig p:nä.

Olimme vihdoin valmiit lähtemään matkalle. Reet olivat
kuormitetut ja köytetyt. Viime työksemme valokuvasimme majamme
ulko-ja sisäpuolelta. Sinne jätimme matkastamme lyhyen selonteon, joka
kuului näin:

»Tiistaina, toukokuun 19 p:nä 1896.

Olimme jäätyneet kiinni 22 p:nä syyskuuta 1893 Kotelnyjn
pohjoispuolelle noin 78° 43’ pohj. lev. Ajauduimme seuraavana vuonna

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:19:10 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pimejapakk/0066.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free