- Project Runeberg -  Käsikirja Pohjois-Amerikasta /
29

(1893) Author: Konni Zilliacus Translator: Tyko Hagman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

asemansa, jonka ohessa Newyorkin kaupunki on kohonnut ensimäiseksi
Amerikassa, niinkuin se myöskin on koko maapallon ensimäisiä.

Vaikka verraten uusi Euroopalaisen mitalla mitaten, on
Newyor-kin historia Amerikan vanhimpia ja ulottuu taaksepäin aina 16
sataluvun alkuun, ainakin sen varmaan tunnettu historia. Kerrotaan tosin
että Euroopalaisia jo vuosina 1524 ja 1525 olisi purjehtinut siihen
meren-lahteen, jonka rannalla Nevvyork sijaitsee, mutta näitä
kertomuksia ei ole todeksi näytetty, jota vastoin se matka, jonka Henry
Hudson v. 1609 teki tuon sittemmin Hudson’iksi nimitetyn joen suuhun,
on täydelleen todenperäinen. Hän huomasi maan olevan
Iroquais-indiaanien hallussa, merkillisimmän ja viljelyksessä edistyneimmän
kaikista Pohjois-Amerikan indiaani-heimoista. Iroquais-heimon kanssa
olivat Mohawk-, Ouondago-, Caynga-, Seneca- ja Onerida-lieimot
yhtyneet suureen ja mahtavaan liittokuntaan, jota sanottiin „viideksi
kansaksi" ja sitten, kun Pohjois Carolinasta karkoitetut TuscararasUt
olivat yhdistyneet siihen, „kuudeksi kansaksi." Näiden hallussa pysyi
maa, ainoastaan rannikkoseudut pois-luettuua, aina Amerikan
vapaussotaan asti, jolloin myöskin indiaanien vastarinta valkoisia kohtaan
lopullisesti kukistettiin tässä osassa Unionia.

Sitä ennen oli kuitenkin Newyorkin valtio, jonka pinnanala
silloin tuskin oli isompi kuin Newyorkin kaupungin meidän päivinämme,
kestänyt joteskin kirjavat vaiheet. Ensimäiset, jotka ottivat sen
maanalan haltuunsa, olivat Hollantilaiset, ja he nimittivät
kaupunkia New-Amsterdam’iksi ja seutua sen ympärillä Uusiksi
Alankomaiksi. Vuonna 1664 joutui koko siirtomaa Englannin herruuteen,
mutta 1673 valloittivat Hollantilaiset sen takaisin. Nämä kuitenkin
jo seuraavana vuonna rauhanteossa Englannin kanssa jättivät sen
jälleen Englantilaisille, jotka jo ensi kertaa sitä hallitessaan olivat
antaneet sille uuden nimen: New-York. Tyytymättömyys Englannin
nylkemisjärjestelmään vaikutti viimein Amerikan
itsenäisyyden-julistuksen (1783), jonka kautta ne kolmetoista valtiota, jotka yhdessä
muodostivat Englannin alusmaat tässä osassa Amerikaa, ikuisiksi
päiviksi kiskoutuivat irti Englannin herruudesta.

Tästä ajasta alkaa Newyorkin valtion ja kaupungin varsinainen
kukoistus. Vapaamielinen valtiosääntö, lähinnä Englannin
konstitutio-nin mukainen, hyväksyttiin valtiokongressissa; ja johtavat miehet
kiinnittivät heti pääasiallisen huomionsa valtion luonnollisten
apuläh-teiden, sen maanviljelyksen, teollisuuden ja kaupan kehittämiseen sekä
etupäässä, näiden välikappaleena, kulkuneuvojen parantamiseen. Että

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:23:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pohamerika/0051.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free