Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
41
vuosittain saadaan, mainitsemattakaan muita teollisuuden haaroja, niin
huomaat helposti mitä tehdastyöläisten armeijaa Pennsylvanian valtio
käyttää. Ja koska nyt tiedetään että telidastyöväki tavallisesti hyvin
nopeasti vaihtelee, on selvää että melkoinen lisäys semmoisia
vuosittain tarvitaan. Mutta täällä kuten muuallakin, missä päivästä
päivään eläviä työläisiä joukottain käytetään, ovat työpalkat työväen
lukuisuuden vallassa; ja kun tämä lukuisuus — tuon valtavan, idästä
tulevan siirtolaistulvan johdosta — tavallisesti aina on hyvin runsas,
on luonnollista että työpalkat ovat verraten pienet. Varsinkin
viimeisinä kymmenenä vuotana ovat työpalkat kaivospiireissä yleensä
al°n-tuneet, etupäässä sen johdosta, että maahan on tulvannut suuret joukot
Italialaisia, Unkarilaisia ja muita Euroopalaisia, jotka ovat niin
köyhiä, että suostuvat melkein mihin palkka-ehtoihin hyvänsä, ja niin
taitamattomia, ett’eivät sittemmin pysty irtautumaan huonoista
olois-tan a eikä paiempia etsimään. Tämän johdosta emme tahdo
Pennsyl-vaaniaakaan suositella siirtolaisille, vaikka tosin suurempi joukko voi
tavallisten olojen vallitessa joka vuosi saada satunnaista työtä.
Pennsylvanian opetus-järjestelmä on oivallinen, ja sen kaksi
tärkeimpää kaupunkia, Philadelphia ja Pittsburg, ovat samalla
myöskin Amerikan tärkeimpiä. Niitä paitse on koko valtio melkein
täyn-nänsä suurempia ja pienempiä kaupunkeja ja kyliä, joiden asukkaat
kaikki elävät kaivostöillä ja petrolinvalmistuksella. Koko väestöstä
työskentelee tuskin viides osa maanviljelyksessä, ja kaikki paremmat
maapalstat ovat aikoja sitten viljelykseen saatetut, jonka tähden
siirtolaiset ilman pääomatta eivät liioin sillä alalla pääse
Pennsylvaniassa mihinkään.
Vermont.
Tämän vai ion rajana on pohjosessa Canadan maakunta Quebec,
idas ä New-Hampshire, etelässä Massachusetts ja lännessä Newyork.
Sen pinnanala on 10,212 neliöpenikulmaa. Vermont tuli, se kun on
si ämaata, vasta joteskin myöhään asutuksi, vaikka se vuodesta 1609,
jolloin Phamplain sitä tutki, on ollut tunnettuna Euroopalaisten kesken.
S’itä seuraavien sadan vuoden vierressä oli Vermont kuitenkin
etu-paäs ä temmellyspaikkana Englantilaisten, Ranskalaisten ja Indiaanien
alituessa sodissa ja levottomuuksissa, niin että vielä vuonna 1760
tu kin kolme sataa henkeä piti vakinaista asuntoa siellä. Kun
sittemmin ihmismuutto Vermontiin alkoi ja sen alue siten rupesi saamaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
