Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
57
tätä nykyä nousee lähes kahteen miljoonaan ihmiseen, jotka verraten
vähillä poikkeuksilla elävät maanviljelyksestä.
Iowan maa on erinomattain rikasta sen koko alueella, mutta
hedelmällisyys on kuitenkin melkoisesti suurempi valtion itä-osassa.
Tämä tulee siitä, että länsi-osa ei saa aivan kylliksi sadetta, jota
vastoin tässä kohden itäinen on melkoisesti onnellisempi. Tästä
huo-l’matta antaa kuitenkin maa läntisessäkin Iowassa runsaan sadon,
itse maaperä kun on erinomaista laadultaan. Maissi on tärkein
viljalaji Iowassa, sitä lähinnä nisu, sitten ruis, kaura, ohrat j. n. e.
Vuotuisen sadon arvo nousee lähes sataankolmeenkymmeneen
miljoonaan dollariin.
Iowassakin on kivihiiliä suuret määrät, ja koska se, kuten
muutkin prairie-valtiot, on hyvin köyhä metsistä, niin moukataan
kivihiilikerroksia kosolta. Niistä on maanviljelijällä huokea ja
oivallinen poltto-aine. Muiden teollisuuksien joukosta harjoitetaan tässä
valtiossa ainoastaan kaivos-viljelystä, joka tuottaa n. s. galenamalmia,
jota kiskotaan kalkkikivi-kallioista ylisen Mississippin tienoilla ja
joka sulattaessa antaa lyijyä. Ennen aikaan oli tämä teollisuus
paljon täikeämpi kuin nyt, mutta vieläkin sitä harjoitetaan, ja se antaa
hyvänkin tuloksen.
Hyvät kulkuneuvot on Iowalla kumpasessakin rajajoessaan, jotka
molemmat ovat purjehdittavat, mutta koska ne laskevat Mexikon
lahteen ja kaikellaisten peltotuotteiden pää-myyntipaikat ovat peräti
toi-saanne päin, käytetään tavarain kuljettamiseen enimmiten rautateitä.
Valtion rajojen sisäpuolella on rautateitä yhteensä yli kahdeksan
tuhatta penikulmaa ja näiden joukossa pari suurta linjaa, jotka vievät
Tyvenen Meren rannalle asti. Niin on Iowa tähänkin nähden hyvin
onnellisessa tilassa.
Niin rikas maa kuin Iowa ei tietysti ole autiona, vaan kyllä
sen suurin osa — ehkäpä kaikki tyynikin — on yksityisten
henkilöjen ja yhtiöiden hallussa. Mntta täydessä viljelyksessä ei Iowan
kaikki maa ole, ja viljeltyäkin osaa hoidetaan laveilla aloilla joteskin
järjettömästi. Vielä nytkin harjoitetaan, näet, hyvin lavealta
yksistään pellonviljelystä vuosi toisensa perästä, vaikka jokainen
maanviljelijä tietää ett’ei mikään maaperä maailmassa, olkoon se kuinka
rikasta taliansa, saata ajan pitkään antaa yhtä hyviä satoja samaa
viljalajia. Viljelyskasvia vaihtamalla täytyy autaa maan kehittää
P&* VJmmp.t voimaLsa; sen tietää jo tähän aikaan jokainen talonpoika
Euroopassa. Mutta Amerikassa on tämä tieto vielä hyvin vähän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
