Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
luvulta. Sen toimitti eräs Louis Hennepin niminen munkki, joka oli
matkustellut hänen „S:t Anthony" nimittämiinsä Mississippi-joen
putouksiin asti, jossa Minneapolis nyt sijaitsee. Sittemmin harhaili tällä
alueella kaikenlaisia seikkailijoita, etupäässä käydäkseen
vaihtokauppaa indiaanien kanssa, mutta vasta 1820 vuoden paikoilla tunkeili
todellisia uutisasukkaita Red River-laaksoon saakka, Minnesotan
nykyiseen läntisimpään osaan. Nämä olivat Scliweitsiläisiä, jotka
kuitenkaan eivät voineet kestää tuon kaukaisen erämaan oloja, vaan
ennen pitkää muuttivat takaisin nykyisen S:t Paulin tienoille, jonka
läheisyyteen oli tähän aikaan rakennettu pienempi, sittemmin Fort
Snelling nimitetty linnoitus. Tästä ajasta lukee myöskin S:t Paulin
kaupunki syntyperänsä, vaikka siinä siilien aikaan ei. ollutkaan muuta
kuin muutamia mökkiä ja puusuojia.
Vähää myöhemmin alkoi kuitenkin toden perästä siirto
Minnesotaan, joka v. 1849 järjestettiin eri territorioksi, vaikka asukasluku
oli ainoastaan 4,057 henkeä. Mutta jo yhdeksän vuotta myöhemmin,
kun Minnesota tuli valtioksi, oli asukasluku noussut sataan
viiteenkymmeneen tuhanteen, ja sittemmin on se vuosittain lisääntynyt niin,
että valtion väestö nyt on miljoona kolmesataa tuhatta ihmistä, joista
koko yhdeksänkymmentäkaksi tuhatta on Norjalaisia,
kahdeksankymmentä tuhatta Ruotsalaisia ja kymmenkunta tuhatta Suomalaisia sekä
lähes yhtä paljon Tanskalaisia.
Se on etupäässä maanviljelys, joka on tehnyt Minnesotasta mita
se on; ja maanviljelyksestä taasen on nisun kasvattaminen ennen
kaikkea muita sen haaroja pitänyt maanviljelijöitä toimessa ja
tuottanut heille pääomaa. Valtion koko etelä-osassa, suurimmassa osassa
keski aluetta ja muutamissa paikoin pohjaisosaakin on maaperä
erinomaista, ilmanala saattaa tavallisina vuosina kaikki viljalajit
kypsymään ja antaa kaikelle maanviljelykselle aivan riittävän määrän
sadetta. 0»a kaikesta tästä peltomaasta on avonaista prairie-maata,
jossa ainoastaan siellä täällä joku pienempi metsikkö kohoaa; toinen
osa kasvaa enimmäksen kaikenlaista lehtimetsää sekä luonnon
antamaa heinää pitkin lukuisten jokien ja pienten järvien rantoja. Ja
etäämpänä pohjaseen päin alkavat suuret havumetsät, jotka kuitenkin
kaikkialla rautatielinjain läheisyydessä on hakattu pois, joten moniaalla
maanviljelijät ovat saaneet erinomaisen hyvää maata haltuunsa
halvalla hinnalla. Mutta kaikkein pohjoisimmat seudut, lähinnä Canadan
rajaa, ovat räme- ja nevamaita, joissa ainoastaan harvassa kasvaa
metsää ja sekin huonoa laatua.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
