- Project Runeberg -  Käsikirja Pohjois-Amerikasta /
73

(1893) Author: Konni Zilliacus Translator: Tyko Hagman
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

73

sanottu ett’ älköön sekään, jolla on tarpeelliset rahavarat, ilman
niitäkään menkö ostamaan maata ryhtyäkseen maanviljelykseen. Miten
lieneekin, menestyy hän paljon paremmin, jos hän ensiksi vuoden
ajan tai pari työskentelee muiden palveluksessa perehtyäkseen
paikkakunnan oloihin, ennen kun itse ostaa maata. Suuri metsänhakkuu
talvisin ja kiireinen työ kesällä seudun maatiloilla antavat
tavallisesti kelvolliselle työmiehelle hyvää tilaisuutta sen kokemuksen
hankkimiseen, jota hän tarvitsee alkaaksensa omin päin. Monin sadoin
— ellei tuhansin — on niitä maanviljelijöitä, jotka ovat tällä tavoin
alkaneet, emmekä usko että kenkään heistä olisi katunut
varovaisuuttaan. Itse olemme tuolla kaukaisessa maassa nähneet laveita
ja hyvin viljeltyjä seutuja, joita ovat raivanneet miehet, jotka
aikoinaan alkoivat kovin vähäisillä varoilla, mutta jotka tekemällä
uutterasti työtä itseään ja muita varten — kun puhdasta rahaa muuten
ei ollut saatavissa — vähitellen ovat edistyneet ja nyt ovat kaunisten
maatilojensa ja hyvien huoneittensa velattomia omistajia, siten
turvattuja tulevaisuutensa puolesta.

Minnesotan etevimmät kaupungit ovat sisarkaupungit S:t Paul
ja Minneapolis, molemmat Mississippi-joen rannalla vähän matkan
päässä toisistaan. S:t Paul, joka samalla on Minnesotan valtion
pääkaupunki, lukee ensimäisen valko-ihoisen asukkaansa vuodesta 1832,
vaikka tosin ensimäinen hirsitalo rakennettiin vasta kuusi vuotta
myöhemmin ja ensimäinen S:t Paulilaiuen syntyi vasta seuraavana
vuonna eli 1839, V. 1847 viitottiin kaupungin paikka ja käytiin
katnjen linjat. Neljä vuotta myöhemmin valittiin tämä paikkakunta
valtion pääkaupungiksi ja yksitoista vuotta siitä rakennettiin
ensimäinen rautatie, S:t Paulista S:t Anthonyn putouksiin, johon Minneapolis
sittemmin on syntynyt. 1850 vuoden alussa ei S:t Paulilla ollut
asukkaita täyttä tuhatta; kymmenen vuotta myöhemmin oli tämä luku
käynyt kymmenkertaiseksi ja v. 1880 oli se noussut päälle
neljänkymmenen tuhannen, mutta tällä hetkellä on kaupungin asukasluku
yli satakolmekymmentä tuhatta ihmistä.

Pait sitä että S:t Paul on pääkaupunkina valtiossa, on se
onnekseen myöskin keskuspisteenä tärkeälle rantatie järjestelmälle, jonka
linjoja käy kaikille ilmasuunnille, ja niistä päättyy kokonaista neljä
Pac’fic-rannikkoon. Tämän rantatieliikkeen suuruudesta ja
merkityk-se ta voi lukija saada käsityksen siitä, että kesäkuukausina, jolloin
se on vilkkaimmillaan, kolmesataa pelkkää matkustajajunaa joka päivä
tulee Union-asemalle S:t Paulissa eli siitä lähtee. Samalla kertaa on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:23:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pohamerika/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free