Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
126
matta jättää sikseen — sillä neuvolla siirtolaisille, ett’ älkööt
lähtekö Nevadaan.
California.
California on suuruuden puolesta toinen Unionin valtioista,
käsittäen koko 155,080 neliöpenikulmaa maata, ja samalla
luonnontuotteista arvattavasti rikkain tunnettu alue maailmassa. Ulottuen
Oregonista pohjassa Mexikon maakuntaan Baja (Ala-) Californiaan etelässä,
on tämän valtion rantaviiva pitkin Tyventä Merta 900 penikulman
pituinen. Kaksi eri vuoriselännettä halkaisee Californian pohjosesta
etelään, muodostaen kaksi valtavaa laaksoa, jotka käyvät melkein
koko sen alueen läpi. Toista sanotaan Rannikkoselänteeksi, ja se
viiltää verraten vähän matkan päässä raunikolta, katkaistuna San
Fraucisco-lahden kautta ja muutamissa muissa paikoissa. Toinen, n.
s. Sierra Nevada (lumivuoret), siveltää halki maan rinnakkaisin
Ran-nikkaselänteen kanssa, eroitettuna siitä valtavan laakson kautta, joka
on Californian hedelmällisin osa, samalla kun se on koko maapallon
viljavimpia seutuja.
Jo vuona 1533 löydettiin n. s. Ala-California, ja vähää
myöhemmin purjehti Mexicon mainio valloittaja Fernando Cortez itse
retkikuntansa kanssa California-lahden sisään; mutta Ylä Californiaa eli
sitä aluetta, joka nyt muodostaa samannimisen valtion, tutki vasta v.
1598 englantilainen purjehtija Francis Drake. Ensimäinen ihmismuutto
tähän seutuun ja euroopalaisten miesten asettuminen sinne tapahtui
kuitenkin vasta sataviisikymmentä vuotta myöhemmin eli v. 1769,
jolloin muutamat espanjalaiset lähetyssaarnaajat Franciskaanien
veljeskunnasta perustivat lähetysaseman San Diegoon. Sittemmin syntyi
lähetysasemia pitkin rannikkoa San Franciscoon asti pohjosessa, ja
munkit lavensivat työalansa paljon yli varsinaista tointaan eli
indiaa-niväestön kristittämistä. Kaikilla asemillaan, joita oli yksikolmatta,
rupesivat he viljelemään maata, harjoittamaan karjanhoitoa ja
kasvattamaan monenlaisia hedelmiä suurissa määrin. Vähitellen kokosivat
lähetysasemat tkllä tavoin suuria rikkauksia ja saavuttivat suur n
vaikutuksen kaikissa tämän alueen asioissa. Mutta kun Mexiko v.
1822 irtautui erillensä Espanjan vallasta ja muodostui itsenäiseksi
valtioksi, nosti pian munkkien melkein rajaton valta Californiassa
kateutta, ja vähää myöhemmin alkoi Mexikon hallitus ryhtyä
erinäisiin lainsäätämis-hankkeisin tämän vallan kukistamista varten, kunnes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
