Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vihdoin v. 1845 kaikkein lähetysasemain tilukset otettiin
takavarikkoon ja niiden kartanot ja muu omaisuus myytiin julkisella
huutokaupalla hallituksen varaksi.
Jo ennen tätä tapahtumaa eli v. 1825 oli amerikalaisia
seikkailijoita alkanut virtailla Californiaan ja samaten myöskin muita
Euroopalaisia ja Espanjalaisia. Sekä Englanti ja Ranska että
Pohjois Amerikan Yhdys-Vallat himosivat Californiaa noiden oivallisten
satamain ja sen hyvän aseman tähden, vaikk’ei kellään silloin vielä
ollut aavistustakaan tämän valtion suurista luonnollisista, monellaisista
rikkauksista. Rohkeudellaan ja reippaasti tapahtumiin tarttuen
onnistui John C. Tremont’in ja kommodoori Sloat’in saada koko alue
Yhdys-Valtain omaksi; ja nämä tunnustettiin rauhanteossa Mexikon
kanssa v. 1848 sen valtion omistajaksi, joka kohta perästäpäin tuli
yltympäri maailman tunnetuksi „kultamaan" nimellä.
Tammikuussa mainittuna vuonna oli. näet, ensimäinen kerta
kultaa löydetty Californiassa, parin miehen kautta, jotka löysivät
kulta-hiekkaa muutamasta saharännistä, jota he rakensivat. Jonkun vuoden
perästä siitä oli huhu kultalöydöistä levinnyt sekä Amerikaan että
Euroopaan, ja seuraus siitä oli kauhean valtava väen-virta kaikilta
maailman ääriltä. Ens’ aluksi harjoitettiin ainoastaan
kullauhuuhto-mista, mutta niinpä vähitellen alkoi kultaa antava somero ja hiekka
vähetä, ja silloin ryhdyttiin järjestettyyn kaivosviljelykseen. Tässä ei
kuitenkaan tarvittu läheskään niin paljon työvoimia kuin ennen
huuli-tolaitoksissa, ja niiden joukosta, jotka siten jäivät työttömiksi ja
leivättömiksi, rupesi yksi ja toinen yrittelemään maanviljelystä, vaikka
tosin ens’ alussa ilman mainittavaa menestystä toivomatta. Maaperä
näytti, näet, niin hedelmättömältä ja sadetta tuli niin vähäsen, että
tuskin odotettiin mitään tuloksia maan viljelemisestä; sillä
lähetysasemilla harjoitettua maanviljelystä kullankaivajat enimmäkseen eivät
tunteneet ensinkään, ja jos sitä tunsivat, niin arvelivat he että
olosuhteet rannikkoseuduissa oliva’ ihan toisenlaiset kuin vuorissa, jossa
kaivostyö suoritettiin.
Kauvan aikaa ei kuitenkaan mennyt, ennenkun ne, jotka
yritte-livät maanviljelystä, tulivat huomanneeksi löytäneensä pal.joa
turvallisemman kultakaivoksen kuin mikään vuoreen avattu kaivos olikaan,
ja sillä oli Californian todellinen, suurenlaatuinen vaurastus alkanut.
Ne siirtolaiset, joille ei ollut kullankaivaminen onnistunut, ryhtyivät
kaikki maan viljelemiseen, uusia tuli lisäksi, ja muutaman vuoden
kuluttua siitä kuti kullankuume oli hellittänyt kävi viljelysmaiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
