Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
128
tavoittelu melkein yhtä hurjaksi kuin kultakiihko ennen.
Tuhansittain ja kymmentuhansittain tulvaili siirtolaisia kaikilta ääriltä yhä
uudelleen tuohon rikkaasen alueesen kaukana lännessä, ja tarumaisella’
nopeudella levisi viljelys Californian laaksoissa ja kunnahilla. Nisu
on se viljalaji, jota etupäässä viljellään, ja on yhä vieläkin pääosana
valtion sadosta; mutta kaikenlaisten hedelmäin viljeleminen on
osoittanut antavansa paljoa paremman tuloksen kuin jyväin-viljelys ja on
sentähden viimeisinä kahtenatoista vuotena käynyt yhä tärkeämmäksi
elinkeinoksi, joka uhkaa kerran viedä voiton jopa varsinaisesta
pel-lonviljelyksestäkin. Hedelmäin joukossa taasen ou viinirypäleellä
etevin sija, sillä Californian omituinen maa ja viinimarjain viljelemiselle
erittäin edullinen ilmanala sallii valmistaa monta eri viinilajia, jotka
vuosi vuodelta yhä suuremmalla menestyksellä kilpailevat
eurcopalais-ten viinien kanssa. Tämä viljelys on niin sanoaksemme vielä
ainoastaan alussaan, mutta kaikesta päättäen tulee Californiasta kerran
maailman mitä mahtavin viinimaa.
Alueelle, jossa hedelmiä voi hyvällä menestyksellä viljellä, ei
Californiassa ole mitään muuta rajoitusta kuin se, joka tulee
ilmanalan lämmöstä. Ja valtion asema Tyvenen Meren rannikolla, josta
merestä tuuli puhaltaa vuoden umpeen merkillisellä säännöllisyydellä,
vaikuttaa että ilmanala yleensä on niin tasainen, että jalompia
hedelmiä käy viljellä aina vuoriseutuihin asti. Vasta ylempänä muuttuu
keski-lämpö niin alhaiseksi, ett’ei hedelmä kypsy; mutta korkeusraja
onkin melkein ainoa. Hedelmät viedään osaksi kuivina osaksi
tuoreina muihin Unionin valtioihin, ja koska kuljetushinuat itäisiin
valtioihin ovat käyneet yhä huokeimmiksi, on hedelmäin viljelys viime
vuosina edistynyt niin rivakasti, ett’ei mikään muu valtio enää pysty
kilpailemaan Californian kanssa tässä viljelyksen haarassa. Vuonna
1889 esim. lähetettiin Californiasta viisikymmentä miljoonaa poundia
tuoreita ja neljäkymmentä miljoonaa poundia kuivattuja hedelmiä,
paitsi yksi ja neljäsosa miljoona laatikkoa apelsiinejä, ja samana
vuonna puserrettiin noin kahdeksantoista miljoonaa gallonia viiniä ja
valmistettiin kolme miljoonaa pouudia erillaisia rusinoita, joita ei lueta
muiden kuivattujen hedelmäin joukkoon. Viljelyksen-haara, joka niin
rivakasti edistyy, kannattaa tietysti erinomaisen hyvin; eikä mitään
hedelmäin liikanaista tuotantoa tarvitse peljätä, sillä huokeat
kuljetus-hinnat ja parannetut pakkaustavat vaikuttavat että hedelmäin
nauttiminen vuosi vuodelta lisääntyy, niin että viljelijällä, huokeammasta
hinnasta huolimatta, kuitenkin on yhtä hyvä tulo toimestaan kuin ennen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
