Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
129
Varsinainen maanviljelys eli jyväin viljeleminen oli yhteen
aikaan erinomattain antavaa, niiden tavattoman huokeiden kintainkin
tähden, joilla maata sai ostaa. Tätä nykyä on jo maa melkoisen
kalliimmassa hinnassa, etupäässä sen tähden että se, kun siihen
hedelmäpuita istutetaan, tuottaa niin paljon enemmän kuin jyväin
viljelemisen kautta. Tämä on sentähden karkoitettu kauvemmas pois
rautatielinjoista ja muista kulkuväylistä, samalla kun se on levinnyt
laveille alueille, joita vallitsevan kuivuuden vuoksi ennen arveltiin
aivan mahdottomiksi viljellä. Kastamiskeino se on, joka on tehnyt
näiden kuivien maa-alojen viljelemisen mahdolliseksi, ja niin tuottava
on tällä tavoin harjoitettu maanviljelys osoittanut olevansa, että
valtion laiusäädäntö jo on ottanut asian haltuunsa. Kuivat seudut on
jaettu piireihin, joilla kullakin on määrätty vesi-oikeutensa, ja
suurenmoisia kanavia on perustettu. Kaksikymmentäkuusi semmoista piiriä
on jo muodostettu ja vieläkin useampia ehdoitettu, jotka yhteensä
käsittävät lähes kolme miljoonaa acrea maata, joka on mitä
hedelmällisintä laatua niin pian kun vettä sille varustetaan. Näiden
kana-valaitosten kautta lavenee siten Californian viljelysmaa vuosi vuodelta
melkoisesti, ja senpä tähden tarjoo valtio vielä monta oivallista
tilaisuutta farmareille hankkimaau riittävää maata ja perustamaan
vastaista varallisuutta.
Teollisuuksista on kaivosviljelys etevin, ja Californiassa
saatujen metallien joukossa on ensimäinen sija kullalla ja hopealla; niitä
lähinnä on elohopea, sitten vaski, sinkki, lyijy ja rauta. Viimeiksi
mainittuja neljää metallilajia ei kuitenkaan tällä haavaa viljellä
kaivoksissa; mutta tinaa on, kuten väitetään, äskettäin löydetty parissa
paikassa Californiassa; ja jos tämä on totta, niin tulevat tinakaivokset
arvattavasti piankin hyvin tärkeiksi. Kultaa ja hopeaa on California
vuodesta 1848 vuoteen 1890 antauut yhdentuhannen
kolmensadauvii-denkynimenen miljoonan dollarin arvosta, ja 1889 vuoden kuluessa
saatiin kuusitoista miljoonaa dollaria, josta noin kahdeksas-osa hopeassa.
Nämä kaivokset ovat kuitenkin synnyttäneet paljon kurjuutta ja monta
onneettomuutta niiden raivoisan hurjieu keinottelujen kautta, joita on
harjoitettu kaivososakkeilla; ja varmaa on että koko se ääretön
paljous jaloja metalleja, joita niistä on saatu, ajan pitkään on käyvä
vähäpätöiseksi, verrattuna niihin rikkauksiin, joita nyt vuosi vuodelta
kisvavassa mitassa voitetaan Californian maasta. Elohopea-kaivokset,
jotka yhteen aikaan antoivat hyvin paljon tätä metallia, ovat viime
9
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
