Raamattu / Mk.10 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.10

  1.  Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin
      toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa,
      ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.
  2.  Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he
      kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.
  3.  Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"
  4.  He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä
      vaimon".
  5.  Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän
      kirjoitti teille tämän säädöksen.
  6.  Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja
      naiseksi.
  7.  Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön
      vaimoonsa.
  8.  Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole
      kaksi, vaan yksi liha.
  9.  Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."
 10.  Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä
      tätä asiaa.
 11.  Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se
      tekee huorin häntä vastaan.
 12.  Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa,
      niin hän tekee huorin."
 13.  Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin;
      mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.
 14.  Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille:
      "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä
      senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
 15.  Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan
      valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
 16.  Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja
      siunasi heitä.
 17.  Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa,
      polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä
      minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"
 18.  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei
      kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.
 19.  Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta',
      'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita
      isääsi ja äitiäsi'."
 20.  Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen
      noudattanut nuoruudestani asti".
 21.  Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle:
      "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja
      anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja
      seuraa minua".
 22.  Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena,
      sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
 23.  Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa:
      "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan
      valtakuntaan!"
 24.  Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus
      rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea
      onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan
      valtakuntaan!
 25.  Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä
      Jumalan valtakuntaan."
 26.  Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka
      sitten voi pelastua?"
 27.  Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta,
      mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".
 28.  Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme
      luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".
 29.  Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka
      minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai
      veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai
      pelloista,
 30.  ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja
      veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen
      keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.
 31.  Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset
      ensimmäisiksi."
 32.  Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus
      kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka
      seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne
      kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli
      tapahtuva:
 33.  "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan
      ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet
      kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;
 34.  ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja
      tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös".
 35.  Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen
      luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että
      tekisit meille, mitä sinulta anomme".
 36.  Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"
 37.  Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja
      toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".
 38.  Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko
      juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä
      kasteella, jolla minut kastetaan?"
 39.  He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen
      maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella,
      jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;
 40.  mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole
      minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on
      valmistettu".
 41.  Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja
      Johannekseen.
 42.  Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te
      tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan,
      herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät
      valtaansa niitä kohtaan.
 43.  Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne
      tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;
 44.  ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon
      kaikkien orja.
 45.  Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan
      palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
 46.  Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta
      opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea
      kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.
 47.  Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän
      huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".
 48.  Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta
      hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".
 49.  Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he
      kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä,
      nouse; hän kutsuu sinua".
 50.  Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli
      Jeesuksen tykö.
 51.  Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä
      sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että
      saisin näköni jälleen".
 52.  Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut
      pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.