Raamattu / Mk.13 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Mk.13

  1.  Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen
      opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja
      millaiset rakennukset!"
  2.  Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret
      rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan
      jaottamatta."
  3.  Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät
      Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä:
  4.  "Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä,
      että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?"
  5.  Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan
      teitä eksytä.
  6.  Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he
      eksyttävät monta.
  7.  Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää
      peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
  8.  Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa
      vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee
      nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
  9.  Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin,
      ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain
      ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.
 10.  Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.
 11.  Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin
      huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä
      hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan
      Pyhä Henki.
 12.  Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset
      nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
 13.  Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta
      joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
 14.  Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä
      ei tulisi - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka
      Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
 15.  joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään
      noutamaan mitään huoneestansa;
 16.  ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan
      vaippaansa.
 17.  Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
 18.  Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella.
 19.  Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole
      ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän
      asti, eikä milloinkaan tule.
 20.  Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha
      pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän
      on lyhentänyt ne päivät.
 21.  Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus',
      tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko.
 22.  Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he
      tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista,
      valitut.
 23.  Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille
      kaikki.
 24.  Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee,
      eikä kuu anna valoansa,
 25.  ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat,
      järkkyvät.
 26.  Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella
      voimalla ja kirkkaudella.
 27.  Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä
      ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.
 28.  Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja
      lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
 29.  Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se
      on lähellä, oven edessä.
 30.  Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin
      nämä kaikki tapahtuvat.
 31.  Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
 32.  Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit
      taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
 33.  Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä,
      milloin se aika tulee.
 34.  On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti
      talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman
      tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
 35.  Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee,
      iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain
      aamulla,
 36.  ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
 37.  Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille:
      valvokaa."