- Project Runeberg -  Raamattu /
Lk.20

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Lk.20


  1.  Ja tapahtui eräänä päivänä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja
      julisti evankeliumia, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat
      yhdessä vanhinten kanssa esiin
  2.  ja puhuivat hänelle sanoen: "Sano meille, millä vallalla sinä
      näitä teet, tahi kuka on se, joka on antanut sinulle tämän
      vallan?"
  3.  Hän vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille kysymyksen;
      sanokaa minulle:
  4.  oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?"
  5.  Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme:
      'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'
  6.  Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää
      meidät, sillä se uskoo vahvasti, että Johannes oli profeetta."
  7.  Ja he vastasivat, etteivät tienneet, mistä se oli.
  8.  Niin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä
      vallalla minä näitä teen".
  9.  Ja hän rupesi puhumaan kansalle ja puhui tämän vertauksen: "Mies
      istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti
      muille maille kauaksi aikaa.
 10.  Ja ajan tullen hän lähetti palvelijan viinitarhurien luokse,
      että he antaisivat tälle osan viinitarhan hedelmistä; mutta
      viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.
 11.  Ja hän lähetti vielä toisen palvelijan; mutta hänetkin he
      pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
 12.  Ja hän lähetti vielä kolmannen; mutta tämänkin he haavoittivat
      ja heittivät ulos.
 13.  Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä minä teen? Minä lähetän
      rakkaan poikani; häntä he kaiketi kavahtavat.'
 14.  Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he
      keskenään ja sanoivat: 'Tämä on perillinen; tappakaamme hänet,
      että perintö tulisi meidän omaksemme'.
 15.  Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. Mitä nyt
      viinitarhan herra on tekevä heille?
 16.  Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan
      muille." Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Pois se!"
 17.  Mutta hän katsahti heihin ja sanoi: "Mitä siis on tämä
      kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut
      kulmakiveksi'?
 18.  Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka
      päälle se kaatuu, sen se murskaa."
 19.  Ja kirjanoppineet ja ylipapit tahtoivat ottaa hänet sillä
      hetkellä kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa; sillä he
      ymmärsivät, että hän oli puhunut sen vertauksen heistä.
 20.  Ja he vartioivat häntä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi
      tekeytyviä urkkijoita, saadakseen hänet kiinni jostakin sanasta,
      niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran käsiin.
 21.  Ja ne kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, me tiedämme, että sinä
      puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan
      tietä totuudessa.
 22.  Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai eikö?"
 23.  Mutta hän havaitsi heidän kavaluutensa ja sanoi heille:
 24.  "Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä
      on?" He vastasivat: "Keisarin".
 25.  Niin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin
      on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
 26.  Ja he eivät kyenneet saamaan häntä hänen puheestaan kiinni
      kansan edessä; ja he ihmettelivät hänen vastaustaan ja
      vaikenivat.
 27.  Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei
      ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
 28.  sanoen: "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin
      kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon
      hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen'.
 29.  Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli
      lapsetonna.
 30.  Niin toinen otti sen vaimon,
 31.  ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat
      jättämättä lapsia.
 32.  Viimeiseksi vaimokin kuoli.
 33.  Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu
      vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut."
 34.  Niin Jeesus sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja
      menevät miehelle.
 35.  Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen
      maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene
      miehelle.
 36.  Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja
      he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.
 37.  Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut
      kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa
      Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.
 38.  Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki
      hänelle elävät."
 39.  Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat:
      "Opettaja, oikein sinä sanoit".
 40.  Ja he eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.
 41.  Niin hän sanoi heille: "Kuinka he voivat sanoa, että Kristus on
      Daavidin poika?
 42.  Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi minun
      Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,
 43.  kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi
      astinlaudaksi.'
 44.  Daavid siis kutsuu häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen
      poikansa?"
 45.  Ja kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsillensa:
 46.  "Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät
      pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja
      etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
 47.  noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät
      pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/raamattu/42_20.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free