- Project Runeberg -  Raamattu /
Lk.8

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Lk.8


  1.  Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä
      kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia;
      ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,
  2.  niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista
      hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta
      seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,
  3.  ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja
      Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.
  4.  Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista
      hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:
  5.  "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi
      osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
  6.  Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun
      sillä ei ollut kosteutta.
  7.  Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat
      mukana ja tukahuttivat sen.
  8.  Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen
      hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla
      on korvat kuulla, se kuulkoon".
  9.  Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus
      merkitsi.
 10.  Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan
      salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he,
      vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät
      ymmärtäisi.
 11.  Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
 12.  Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta
      sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään,
      etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
 13.  Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan
      ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta:
      ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
 14.  Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat,
      mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen
      ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
 15.  Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan
      kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja
      tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
 16.  Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane
      vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat
      näkisivät valon.
 17.  Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä,
      mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
 18.  Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan,
      mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee
      itsellään olevan."
 19.  Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta
      eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.
 20.  Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat
      ulkona ja tahtovat nähdä sinua".
 21.  Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat
      nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".
 22.  Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa
      venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja
      he lähtivät vesille.
 23.  Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi
      myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.
 24.  Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari,
      me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden
      aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
 25.  Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli
      vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka
      onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne
      tottelevat häntä?"
 26.  Ja he purjehtivat gerasalaisten alueelle, joka on vastapäätä
      Galileaa.
 27.  Ja kun hän oli noussut maihin, tuli häntä vastaan kaupungista
      mies, jossa oli riivaajia; ja hän ei ollut pitkään aikaan
      pukenut vaatteita ylleen eikä asunut huoneessa, vaan haudoissa.
 28.  Kun hän näki Jeesuksen, parkaisi hän ja lankesi maahan hänen
      eteensä ja huusi suurella äänellä: "Mitä sinulla on minun
      kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä
      rukoilen sinua: älä minua vaivaa."
 29.  Sillä hän oli käskemäisillään saastaista henkeä menemään ulos
      siitä miehestä. Sillä pitkät ajat se oli temponut häntä
      mukaansa; hänet oli sidottu kahleisiin ja jalkanuoriin, ja häntä
      oli vartioitu, mutta hän oli katkaissut siteet ja kulkeutunut
      riivaajan ajamana erämaihin.
 30.  Niin Jeesus kysyi siltä sanoen: "Mikä on nimesi?" Hän vastasi:
      "Legio"; sillä monta riivaajaa oli mennyt häneen.
 31.  Ja ne pyysivät häntä, ettei hän käskisi heidän mennä syvyyteen.
 32.  Niin siellä oli vuorella suuri sikalauma laitumella; ja ne
      pyysivät häntä, että hän antaisi heille luvan mennä sikoihin. Ja
      hän antoi niille luvan.
 33.  Niin riivaajat lähtivät ulos miehestä ja menivät
      sikoihin. Silloin lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja
      hukkui.
 34.  Mutta nähtyään, mitä oli tapahtunut, paimentajat pakenivat ja
      kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa.
 35.  Niin kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut, ja he tulivat
      Jeesuksen luo ja tapasivat miehen, josta riivaajat olivat
      lähteneet, istumassa Jeesuksen jalkojen juuressa puettuna ja
      täydessä ymmärryksessä; ja he peljästyivät.
 36.  Mutta silminnäkijät kertoivat heille, kuinka riivattu oli tullut
      terveeksi.
 37.  Ja koko gerasalaisten seutukunnan kansa pyysi häntä poistumaan
      heidän luotansa, sillä suuri pelko oli vallannut heidät; niin
      hän astui venheeseen ja palasi takaisin.
 38.  Ja mies, josta riivaajat olivat lähteneet, pyysi häneltä saada
      olla hänen kanssaan. Mutta Jeesus lähetti hänet luotansa sanoen:
 39.  "Palaja kotiisi ja kerro, kuinka suuria töitä Jumala on sinulle
      tehnyt". Ja hän meni ja julisti kaikkialla kaupungissa, kuinka
      suuria töitä Jeesus oli hänelle tehnyt.
 40.  Kun Jeesus palasi, oli kansa häntä vastassa; sillä kaikki
      odottivat häntä.
 41.  Ja katso, silloin tuli mies, nimeltä Jairus, joka oli synagoogan
      esimies. Ja hän lankesi Jeesuksen jalkojen juureen ja pyysi
      häntä tulemaan kotiinsa,
 42.  sillä hänellä oli tytär, ainoa lapsi, noin kaksitoistavuotias,
      ja se oli kuolemaisillaan. Mutta hänen sinne mennessään
      väentungos ahdisti häntä.
 43.  Ja siellä oli nainen, joka kaksitoista vuotta oli sairastanut
      verenjuoksua ja lääkäreille kuluttanut kaiken omaisuutensa, eikä
      kukaan ollut voinut häntä parantaa.
 44.  Tämä lähestyi takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua, ja
      heti hänen verenjuoksunsa asettui.
 45.  Ja Jeesus sanoi: "Kuka minuun koski?" Mutta kun kaikki
      kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan:
      "Mestari, väentungos ahdistaa ja pusertaa sinua".
 46.  Mutta Jeesus sanoi: "Joku minuun koski; sillä minä tunsin, että
      voimaa lähti minusta".
 47.  Kun nainen näki, ettei hän pysynyt salassa, tuli hän vavisten,
      lankesi hänen eteensä ja ilmoitti kaiken kansan kuullen, mistä
      syystä hän oli koskenut häneen ja kuinka hän oli kohta tullut
      terveeksi.
 48.  Niin hän sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut;
      mene rauhaan".
 49.  Hänen vielä puhuessaan tuli joku synagoogan esimiehen kotoa ja
      sanoi: "Tyttäresi on kuollut; älä enää opettajaa vaivaa".
 50.  Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi hänelle: "Älä pelkää; usko
      ainoastaan, niin hän paranee".
 51.  Ja kun hän tuli taloon, ei hän sallinut kenenkään muun käydä
      sisälle kanssaan kuin Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin sekä
      lapsen isän ja äidin.
 52.  Ja kaikki itkivät ja vaikeroivat tyttöä. Mutta Jeesus sanoi:
      "Älkää itkekö, sillä hän ei ole kuollut, vaan nukkuu".
 53.  Niin he nauroivat häntä, tietäen tytön kuolleeksi.
 54.  Mutta hän tarttui hänen käteensä ja huusi sanoen: "Lapsi,
      nouse!"
 55.  Niin hänen henkensä palasi, ja hän nousi heti ylös; ja Jeesus
      käski antaa hänelle syötävää.
 56.  Ja hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä
      kenellekään sanomasta, mitä oli tapahtunut.


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/raamattu/42_8.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free