- Project Runeberg -  Raamattu /
Lk.9

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Lk.9


  1.  Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja
      vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.
  2.  Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja
      parantamaan sairaita.
  3.  Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa,
      ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko
      kahta ihokasta.
  4.  Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää
      matkallenne.
  5.  Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää
      pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä
      vastaan."
  6.  Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen
      evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.
  7.  Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui,
      eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes
      on noussut kuolleista",
  8.  mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku
      vanhoista profeetoista on noussut ylös".
  9.  Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta
      kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi
      tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.
 10.  Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä
      olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi
      yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.
 11.  Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti
      heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki
      terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
 12.  Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat
      hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä
      oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa,
      sillä täällä me olemme autiossa paikassa".
 13.  Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he
      sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi
      kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".
 14.  Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi
      opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain,
      noin viisikymmentä kuhunkin".
 15.  Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.
 16.  Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös
      taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen
      kansan eteen pantaviksi.
 17.  Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet
      tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.
 18.  Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja
      hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi
      heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"
 19.  He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan,
      toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut
      ylös".
 20.  Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"
      Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".
 21.  Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä
      puhumasta
 22.  ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman
      vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja
      tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".
 23.  Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea,
      hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja
      seuratkoon minua.
 24.  Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta
      joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.
 25.  Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa
      koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?
 26.  Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on
      häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien
      kirkkaudessa.
 27.  Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on
      muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan
      valtakunnan."
 28.  Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut,
      hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi
      vuorelle rukoilemaan.
 29.  Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen
      vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.
 30.  Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses
      ja Elias.
 31.  He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka
      hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.
 32.  Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen
      raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen
      kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.
 33.  Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle:
      "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa,
      sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi". Mutta hän ei
      tiennyt, mitä sanoi.
 34.  Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa;
      ja he peljästyivät joutuessaan pilveen.
 35.  Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se
      valittu; kuulkaa häntä".
 36.  Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he
      olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet
      kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.
 37.  Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon
      kansaa häntä vastaan.
 38.  Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä
      rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on
      minun ainokaiseni;
 39.  ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja
      se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se
      hänestä poistuu, runnellen häntä.
 40.  Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he
      eivät voineet."
 41.  Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja
      sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja
      kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."
 42.  Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi
      kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan
      ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.
 43.  Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki
      ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän
      opetuslapsillensa:
 44.  "Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten
      käsiin".
 45.  Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä
      peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät
      kysyä häneltä, mitä se puhe oli.
 46.  Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.
 47.  Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän
      lapsen ja asetti sen viereensä
 48.  ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni,
      se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa
      tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä
      kaikista on pienin, se on suuri."
 49.  Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, me näimme
      erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me
      kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme".
 50.  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole
      teitä vastaan, se on teidän puolellanne".
 51.  Ja kun hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, käänsi hän
      kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne.
 52.  Ja hän lähetti edellänsä sanansaattajia; ja he lähtivät matkalle
      ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle
      majaa.
 53.  Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli vaeltamassa
      kohti Jerusalemia.
 54.  Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät,
      sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta
      tulkoon alas ja hävittäköön heidät?"
 55.  Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä.
 56.  Ja he vaelsivat toiseen kylään.
 57.  Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: "Minä
      seuraan sinua, mihin ikinä menet".
 58.  Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan
      linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä
      kallistaisi".
 59.  Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra,
      salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
 60.  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata
      kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa".
 61.  Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra;
      mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset
      kotiväeltäni".
 62.  Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä
      auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/raamattu/42_9.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free