Raamattu / Ap.t.16 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Ap.t.16

  1.  Niin hän saapui myös Derbeen ja Lystraan. Ja katso, siellä oli
      eräs opetuslapsi, nimeltä Timoteus, joka oli uskovaisen
      juutalaisvaimon poika, mutta isä oli kreikkalainen.
  2.  Hänestä veljet, jotka olivat Lystrassa ja Ikonionissa,
      todistivat hyvää.
  3.  Paavali tahtoi häntä mukaansa matkalle ja otti hänet ja
      ympärileikkasi hänet juutalaisten tähden, joita oli niillä
      paikkakunnilla; sillä kaikki tiesivät, että hänen isänsä oli
      kreikkalainen.
  4.  Ja sitä mukaa kuin he vaelsivat kaupungista kaupunkiin, antoivat
      he heille noudatettaviksi ne säädökset, jotka apostolit ja
      Jerusalemin vanhimmat olivat hyväksyneet.
  5.  Niin seurakunnat vahvistuivat uskossa ja saivat päivä päivältä
      yhä enemmän jäseniä.
  6.  Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki
      esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa.
  7.  Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta
      Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä.
  8.  Niin he vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.
  9.  Ja Paavali näki yöllä näyn: makedonialainen mies seisoi ja pyysi
      häntä sanoen: "Tule yli Makedoniaan ja auta meitä".
 10.  Ja kun hän oli nähnyt sen näyn, niin me kohta tahdoimme päästä
      lähtemään Makedoniaan, sillä me käsitimme, että Jumala oli
      kutsunut meitä julistamaan heille evankeliumia.
 11.  Kun nyt olimme purjehtineet Trooaasta, kuljimme suoraan
      Samotrakeen, ja seuraavana päivänä Neapoliin,
 12.  ja sieltä Filippiin, joka on ensimmäinen kaupunki siinä osassa
      Makedoniaa, siirtokunta. Siinä kaupungissa me viivyimme muutamia
      päiviä.
 13.  Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen
      rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne
      ja puhuimme kokoontuneille naisille.
 14.  Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista,
      jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen
      sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
 15.  Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän
      meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin
      tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
 16.  Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä
      vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka
      tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan.
 17.  Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat
      korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille
      pelastuksen tien".
 18.  Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän
      kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä
      käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.
 19.  Mutta kun hänen isäntänsä näkivät, että tulojen toivo oli heiltä
      kadonnut, ottivat he Paavalin ja Silaan kiinni ja vetivät heidät
      torille hallitusmiesten eteen.
 20.  Ja vietyänsä heidät päällikköjen eteen he sanoivat: "Nämä miehet
      häiritsevät meidän kaupunkimme rauhaa; he ovat juutalaisia
 21.  ja opettavat tapoja, joita meidän ei ole lupa omaksua eikä
      noudattaa, koska me olemme roomalaisia".
 22.  Ja kansakin nousi heitä vastaan, ja päälliköt revittivät heiltä
      vaatteet ja käskivät lyödä heitä raipoilla.
 23.  Ja kun olivat heitä paljon pieksättäneet, heittivät he heidät
      vankeuteen ja käskivät vanginvartijan tarkasti vartioida heitä.
 24.  Sellaisen käskyn saatuaan tämä heitti heidät sisimpään
      vankihuoneeseen ja pani heidät jalkapuuhun.
 25.  Mutta keskiyön aikaan Paavali ja Silas olivat rukouksissa ja
      veisasivat ylistystä Jumalalle; ja vangit kuuntelivat heitä.
 26.  Silloin tapahtui yhtäkkiä suuri maanjäristys, niin että vankilan
      perustukset järkkyivät, ja samassa kaikki ovet aukenivat, ja
      kaikkien kahleet irtautuivat.
 27.  Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki,
      veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien
      karanneen.
 28.  Mutta Paavali huusi suurella äänellä sanoen: "Älä tee itsellesi
      mitään pahaa, sillä me kaikki olemme täällä".
 29.  Niin hän pyysi valoa, juoksi sisälle ja lankesi vavisten
      Paavalin ja Silaan eteen.
 30.  Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää
      tekemän, että minä pelastuisin?"
 31.  Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut,
      niin myös sinun perhekuntasi".
 32.  Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen
      kodissansa olivat.
 33.  Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän
      haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.
 34.  Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja
      riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut
      Jumalaan uskovaksi.
 35.  Päivän tultua päälliköt lähettivät oikeudenpalvelijat sanomaan:
      "Päästä irti ne miehet".
 36.  Niin vanginvartija ilmoitti tämän Paavalille sanoen: "Päälliköt
      ovat lähettäneet sanan, että teidät on päästettävä irti;
      lähtekää siis nyt ulos ja menkää rauhassa".
 37.  Mutta Paavali sanoi heille: "He ovat julkisesti, vieläpä ilman
      tuomiota, ruoskineet meitä, jotka olemme Rooman kansalaisia, ja
      ovat heittäneet meidät vankeuteen; ja nytkö he salaa ajaisivat
      meidät tiehemme! Ei niin, vaan tulkoot itse ja viekööt meidät
      ulos."
 38.  Ja oikeudenpalvelijat kertoivat ne sanat päälliköille; niin nämä
      peljästyivät kuullessaan heidän olevan roomalaisia,
 39.  ja he tulivat ja suostuttelivat heitä ja veivät heidät ulos ja
      pyysivät heitä lähtemään pois kaupungista.
 40.  Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään
      veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois.