- Project Runeberg -  Raamattu /
Ap.t.7

Tema: Christian Literature
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Ap.t.7


  1.  Niin ylimmäinen pappi sanoi: "Onko niin?"
  2.  Stefanus sanoi: "Miehet, veljet ja isät, kuulkaa! Kirkkauden
      Jumala ilmestyi meidän isällemme Aabrahamille hänen ollessaan
      Mesopotamiassa, ennenkuin hän oli asettunut asumaan Harraniin,
  3.  ja sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja suvustasi ja mene siihen
      maahan, jonka minä sinulle osoitan'.
  4.  Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui asumaan
      Harraniin. Ja kun hänen isänsä oli kuollut, siirsi Jumala hänet
      tähän maahan, jossa te nyt asutte.
  5.  Eikä hän antanut hänelle siinä perintöosaa, ei jalan
      leveyttäkään, vaan lupasi, Aabrahamin vielä lapsetonna ollessa,
      antaa sen hänelle ja hänen siemenelleen hänen jälkeensä.
  6.  Ja Jumala puhui näin: 'Hänen jälkeläisensä tulevat olemaan
      muukalaisina vieraalla maalla, ja siellä ne tekevät heidät
      orjiksensa ja sortavat heitä neljäsataa vuotta;
  7.  ja sen kansan, jonka orjiksi he tulevat, minä olen tuomitseva',
      sanoi Jumala, 'ja sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat
      minua tässä paikassa'.
  8.  Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin
      Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet
      kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille
      ne kaksitoista kantaisää.
  9.  Ja kantaisät kadehtivat Joosefia ja myivät hänet Egyptiin. Mutta
      Jumala oli hänen kanssansa
 10.  ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa. Ja hän antoi
      hänelle armon ja viisauden faraon, Egyptin kuninkaan, edessä; ja
      tämä pani hänet Egyptin ja kaiken huoneensa haltijaksi.
 11.  Ja tuli nälänhätä koko Egyptiin ja Kanaaniin ja suuri vaiva,
      eivätkä meidän isämme saaneet mistään ravintoa.
 12.  Mutta kun Jaakob kuuli Egyptissä olevan viljaa, lähetti hän
      meidän isämme sinne ensimmäisen kerran.
 13.  Ja toisella kerralla veljet tunsivat Joosefin, ja farao sai
      tietää Joosefin sukuperän.
 14.  Niin Joosef lähetti kutsumaan luokseen isänsä Jaakobin ja koko
      sukunsa, seitsemänkymmentä viisi henkeä.
 15.  Ja Jaakob meni Egyptiin ja kuoli siellä, niin myös kuolivat
      isämme,
 16.  ja heidät siirrettiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka
      Aabraham oli rahalla ostanut Emmorin lapsilta Sikemissä.
 17.  Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala
      oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä,
 18.  kunnes Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei
      Joosefista mitään tiennyt.
 19.  Tämä kohteli kavalasti meidän kansaamme ja sorti meidän isiämme
      ja pakotti heidät panemaan heitteille pienet lapsensa, etteivät
      ne jäisi eloon.
 20.  Siihen aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle
      otollinen. Häntä elätettiin kolme kuukautta isänsä kodissa.
 21.  Mutta kun hänet oli pantu heitteille, otti faraon tytär hänet ja
      kasvatti hänet pojaksensa.
 22.  Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän
      oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
 23.  Mutta kun hän oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta, heräsi hänen
      sydämessään ajatus mennä katsomaan veljiänsä, israelilaisia.
 24.  Ja nähdessään eräälle heistä vääryyttä tehtävän hän puolusti
      häntä ja kosti pahoinpidellyn puolesta ja löi egyptiläisen
      kuoliaaksi.
 25.  Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä
      kautta oli antava heille pelastuksen; mutta he eivät sitä
      ymmärtäneet.
 26.  Seuraavana päivänä hän ilmestyi heidän luoksensa, heidän
      riidellessään, ja koetti saada heitä sopimaan sanoen: 'Tehän
      olette veljiä, miehet; miksi teette vääryyttä toisillenne?'
 27.  Mutta se, joka teki lähimmäisellensä vääryyttä, työnsi hänet
      pois ja sanoi: 'Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja
      tuomariksemme?
 28.  Aiotko tappaa minutkin, niinkuin eilen tapoit egyptiläisen?'
 29.  Tämän puheen tähden Mooses pakeni ja oli muukalaisena Midianin
      maassa, ja siellä hänelle syntyi kaksi poikaa.
 30.  Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle
      Siinain vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan
      liekissä.
 31.  Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä näkyä; ja kun hän meni
      tarkemmin katsomaan, kuului Herran ääni, joka sanoi:
 32.  'Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja
      Jaakobin Jumala'. Niin Mooses alkoi vapista eikä tohtinut katsoa
      sinne.
 33.  Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi; sillä
      paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
 34.  Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän
      huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja
      nyt, tule tänne, minä lähetän sinut Egyptiin.'
 35.  Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on
      asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti
      päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle
      orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
 36.  Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja
      Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa
      neljänäkymmenenä vuotena.
 37.  Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: 'Profeetan, minun
      kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne
      joukosta'.
 38.  Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa,
      joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa;
      ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.
 39.  Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan
      työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen
      Egyptiin,
 40.  sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän
      edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle,
      hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
 41.  Ja he tekivät niinä päivinä vasikan ja toivat uhreja
      epäjumalalleen ja riemuitsivat kättensä töistä.
 42.  Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan
      taivaan sotajoukkoa, niinkuin on kirjoitettu profeettain
      kirjassa: 'Toitteko te teurasuhreja ja muita uhreja minulle
      erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te, Israelin heimo?
 43.  Ette; vaan te kannoitte Molokin majaa ja Romfa jumalan tähteä,
      niitä kuvia, jotka te olitte tehneet
      kumarrettaviksenne. Sentähden minä siirrän teidät toiselle
      puolelle Babylonin.'
 44.  Todistuksen maja oli meidän isillämme erämaassa, niinkuin hän,
      joka puhui Moosekselle, oli määrännyt sen tehtäväksi, sen kaavan
      mukaan, minkä Mooses oli nähnyt.
 45.  Ja meidän isämme ottivat sen perintönä vastaan ja toivat sen
      Joosuan johdolla maahan, minkä he valtasivat pakanoilta, jotka
      Jumala karkoitti meidän isiemme tieltä. Näin oli Daavidin
      päiviin saakka.
 46.  Hän sai armon Jumalan edessä ja anoi, että hän saisi valmistaa
      majan Jaakobin Jumalalle.
 47.  Mutta Salomo hänelle huoneen rakensi.
 48.  Korkein ei kuitenkaan asu käsillä tehdyissä huoneissa; sillä
      näin sanoo profeetta:
 49.  'Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni
      astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te minulle rakentaisitte,
      sanoo Herra, tai mikä paikka olisi minun leposijani?
 50.  Eikö minun käteni ole tätä kaikkea tehnyt?'
 51.  Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina
      te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin
      tekin.
 52.  Ketä profeetoista eivät teidän isänne vainonneet? He tappoivat
      ne, jotka ennustivat sen Vanhurskaan tulemista, jonka
      kavaltajiksi ja murhaajiksi te nyt olette tulleet,
 53.  te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä
      pitäneet."
 54.  Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he
      kiristelivät hänelle hampaitansa.
 55.  Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja
      näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla
      puolella
 56.  ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan
      seisovan Jumalan oikealla puolella".
 57.  Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja
      karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä
 58.  ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat
      riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.
 59.  Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra
      Jeesus, ota minun henkeni!"
 60.  Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra,
      älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui
      pois.


Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/raamattu/44_7.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free