Raamattu / Rm.4 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Rm.4

  1.  Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan
      mukaan?
  2.  Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä
      kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
  3.  Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se
      luettiin hänelle vanhurskaudeksi".
  4.  Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
  5.  mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa
      jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
  6.  niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle
      Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
  7.  "Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden
      synnit ovat peitetyt!
  8.  Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!"
  9.  Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan
      ympärileikattuja, vai eikö ympärileikkaamattomiakin? Sanommehan:
      "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi".
 10.  Kuinka se sitten siksi luettiin? Hänen ollessaanko
      ympärileikattuna vai ympärileikkaamatonna? Ei ympärileikattuna,
      vaan ympärileikkaamatonna.
 11.  Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden
      sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä
      tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin
      että vanhurskaus heillekin luettaisiin;
 12.  ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden,
      jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat
      sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo
      ympärileikkaamatonna.
 13.  Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut
      hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan
      uskonvanhurskauden kautta.
 14.  Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin
      usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
 15.  Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei
      ole rikkomustakaan.
 16.  Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus
      pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka
      pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko,
      hänen, joka on meidän kaikkien isä
 17.  - niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut
      asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka
      kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne
      olisivat.
 18.  Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa
      monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun
      jälkeläistesi luku oleva",
 19.  eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen
      ruumiinsa oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias -
      ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;
 20.  mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan
      vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
 21.  ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen
      hän voi myös täyttää.
 22.  Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.
 23.  Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se
      hänelle luettiin,
 24.  vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme
      häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
 25.  joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista
      herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.