Raamattu / Rm.7 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Rm.7

  1.  Vai ettekö tiedä, veljet - minä puhun lain tunteville - että
      laki vallitsee ihmistä, niin kauan kuin hän elää?
  2.  Niinpä sitoo laki naidun vaimon hänen elossa olevaan mieheensä;
      mutta jos mies kuolee, on vaimo irti tästä miehen laista.
  3.  Sentähden hän saa avionrikkojan nimen, jos miehensä eläessä
      antautuu toiselle miehelle; mutta jos mies kuolee, on hän vapaa
      siitä laista, niin ettei hän ole avionrikkoja, jos menee
      toiselle miehelle.
  4.  Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin
      kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista
      herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle.
  5.  Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki
      herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me
      kannoimme hedelmää kuolemalle,
  6.  mutta nyt me olemme irti laista ja kuolleet pois siitä, mikä
      meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa Hengen
      uudessa tilassa emmekä kirjaimen vanhassa.
  7.  Mitä siis sanomme? Onko laki syntiä? Pois se! Mutta syntiä en
      olisi tullut tuntemaan muuten kuin lain kautta; sillä en minä
      olisi tiennyt himosta, ellei laki olisi sanonut: "Älä himoitse".
  8.  Mutta kun synti otti käskysanasta aiheen, herätti se minussa
      kaikkinaisia himoja; sillä ilman lakia on synti kuollut.
  9.  Minä elin ennen ilman lakia; mutta kun käskysana tuli, niin
      synti virkosi,
 10.  ja minä kuolin. Niin kävi ilmi, että käskysana, joka oli oleva
      minulle elämäksi, olikin minulle kuolemaksi.
 11.  Sillä kun synti otti käskysanasta aiheen, petti se minut ja
      kuoletti minut käskysanan kautta.
 12.  Niin, laki on kuitenkin pyhä ja käskysana pyhä, vanhurskas ja
      hyvä.
 13.  Onko siis hyvä tullut minulle kuolemaksi? Pois se! Vaan synti,
      että se synniksi nähtäisiin, on hyvän kautta tuottanut minulle
      kuoleman, että synti tulisi ylenmäärin synnilliseksi käskysanan
      kautta.
 14.  Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen
      lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
 15.  Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en
      toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä
      teen.
 16.  Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että
      laki on hyvä.
 17.  Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
 18.  Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu
      mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän
      toteuttamiseen ei;
 19.  sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä
      pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
 20.  Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää
      ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
 21.  Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen
      lain, että paha riippuu minussa kiinni;
 22.  sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan
      lakiin,
 23.  mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun
      mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa,
      joka minun jäsenissäni on.
 24.  Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman
      ruumiista?
 25.  Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta!
      Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia,
      mutta lihalla synnin lakia.