Ilm.1
1. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle,
näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja
sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi
palvelijalleen Johannekselle,
2. joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen
todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.
3. Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän
profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu
on; sillä aika on lähellä!
4. Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha
häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä
seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5. ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä,
joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija!
Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme
verellänsä
6. ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja
Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.
7. Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet,
niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat
vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.
8. "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja
joka tuleva on, Kaikkivaltias.
9. Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen
osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen
Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen
tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.
10. Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren
äänen, ikäänkuin pasunan äänen,
11. joka sanoi: "Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille
seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja
Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan".
12. Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja
kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa,
13. ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen,
pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella
vyöllä vyötetyn.
14. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen
villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;
15. hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken
kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten
pauhina.
16. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen
suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa
olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa.
17. Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen
jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni
sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
18. ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja
iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
19. Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän
jälkeen on tapahtuva.
20. Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa
kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus
on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan
enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän
seurakuntaa."
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/66_1.html