Raamattu / Ilm.12 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Ilm.12

  1.  Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla,
      ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä
      kaksitoista tähteä.
  2.  Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli
      vaikea synnyttää.
  3.  Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen
      lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen
      päissä seitsemän kruunua;
  4.  ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja
      heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään
      olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen
      synnyttäisi.
  5.  Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia
      pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa
      temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
  6.  Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama
      paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa
      kuusikymmentä päivää.
  7.  Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat
      lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
  8.  mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
  9.  Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja
      saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin
      maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.
 10.  Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut
      pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen
      Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja
      päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.
 11.  Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja
      todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet,
      vaan olleet alttiit kuolemaan asti.
 12.  Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi
      maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne
      pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän
      aikaa!"
 13.  Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän
      takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.
 14.  Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen
      lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään
      aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.
 15.  Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin
      virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi.
 16.  Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka
      lohikäärme oli syössyt kidastansa.
 17.  Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita
      hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja
      joilla on Jeesuksen todistus.
 18.  Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.