Raamattu / Ilm.21 Tema: Christian Literature Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Ilm.21

  1.  Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen
      taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
  2.  Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan
      alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian,
      miehellensä kaunistettu.
  3.  Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso,
      Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän
      keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva
      heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
  4.  ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä,
      eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä
      kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
  5.  Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen
      kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat
      ja todet".
  6.  Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku
      ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.
  7.  Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen
      Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
  8.  Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja
      huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien
      valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja
      tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
  9.  Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne
      seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui
      minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle
      morsiamen, Karitsan vaimon".
 10.  Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja
      näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas
      taivaasta Jumalan tyköä,
 11.  ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman
      kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;
 12.  siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia
      ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu
      nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;
 13.  idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä
      kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
 14.  Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä
      Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
 15.  Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko,
      mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.
 16.  Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri
      kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli
      kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus
      olivat yhtä suuret.
 17.  Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä
      kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.
 18.  Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli
      puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
 19.  Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut
      kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli
      jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,
 20.  viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti,
      kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi,
      yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
 21.  Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin
      portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta
      kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
 22.  Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala,
      Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
 23.  Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä
      Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.
 24.  Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat
      vievät sinne kunniansa.
 25.  Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,
 26.  ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
 27.  Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten
      tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat
      kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.