Ilm.7
1. Senjälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä
kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään
tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä
yhteenkään puuhun.
2. Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja
hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella
äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta
vahingoittaa maata ja merta,
3. ja sanoi: "Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös
puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme
palvelijain otsaan".
4. Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä
neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista:
5. Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin
sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta
kaksitoista tuhatta,
6. Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta
kaksitoista tuhatta, Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
7. Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta
kaksitoista tuhatta, Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,
8. Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin
sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Benjaminin sukukunnasta
kaksitoista tuhatta merkittyä.
9. Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei
kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja
kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja
Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja
heillä oli palmut käsissään,
10. ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän
Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta".
11. Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten
ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen
valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,
12. sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja
kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja
iankaikkisesti, amen!"
13. Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä
pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"
14. Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi
minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta
tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne
Karitsan veressä.
15. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat
häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka
valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän
ylitsensä.
16. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole
sattuva heihin, eikä mikään helle,
17. sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä
ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on
pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."
Project Runeberg, Tue Oct 9 19:07:46 2012
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/raamattu/66_7.html