Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Kirje hebrealaisille - 10 luku - 11 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kirje hebrealaisille 10. 11.
264
12. mutta tämä on, uhrattuaan yhden
ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi
istuutunut Jumalan oikealle puolelle,
Hebr. 1:3. 8:1.
13. ja odottaa nyt vain, kunnes hänen
vihollisensa pannaan hänen jalkojensa
astinlaudaksi. Hebr. 1:13.
14. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla
ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka
pyhitetään. Hebr. 9: 26.
15. Todistaahan sen meille myös Pyhä
Henki; sillä sanottuaan:
16. »Tämä on se liitto, jonka minä näiden
päivien jälkeen teen heidän kanssaan»,
sanoo Herra: »Minä panen lakini heidän
sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä»;
Jer. 31:33,34. Room. 11:27. Hebr. 8:10.
17. ja: »heidän syntejänsä ja
laittomuuksiansa en minä enää muista».
18. Mutta missä nämä ovat anteeksi
annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää
tarvita.
19. Koska meillä siis, veljet, on luja
luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren
kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
Matt. 27: 51. Joh. 10: 9. Room. 5: 2. Ef. 2:13,18. 3:12.
Hebr. 9: 7, 8.
20. jonka pääsyn hän on vihkinyt meille
uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy
esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
21. ja koska meillä on »suuri pappi,
Jumalan huoneen haltija», Hebr.4:i4.
22. niin käykäämme esiin totisella
sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän
vihmottuna puhtaaksi pahasta
omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
Hes. 36: 25. Ef. 5: 26. Jaak. 1: 6.
23. pysykäämme järkähtämättä toivon
tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi
lupauksen, on uskollinen; lKor.l:9. 1 Tess. 5: 24.
24. ja valvokaamme toinen toistamme
rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja
hyviin tekoihin;
25. älkäämme jättäkö omaa
seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on
tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme,
sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon
päivän lähestyvän. Room. 13: li. 1 Kor. 10:11.
Koi. 3: 16.
26.Sillä jos me tahallamme teemme
syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei
ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
4 Moos. 15: 30. Hebr. 6: 4, 5. 2 Piet. 2: 20. 1 Joh. 5:16.
27. vaan hirmuinen tuomion odotus ja
tulen kiivaus, joka on kuluttava
vastustajat. Jes. 26:11. Sef. 1:18. 3: 8.
28. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pi-
tää armotta kahden tai kolmen todistajan
todistuksen nojalla kuoleman: 4 moos. 35.- 30.
5 Moos. 17:6. 19:15.
29. kuinka paljoa ankaramman
rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka
tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää
epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on
pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
1 Kor. 11: 25. Hebr. 2: 3. 12: 25.
30. Sillä me tunnemme hänet, joka on
sanonut: »Minun on kosto, minä olen
maksava»; ja vielä: »Herra on tuomitseva
kansansa». 5 Moos. 32: 35, 36. Room. 12:19.
31. Hirmuista on langeta elävän
Jumalan käsiin.
32. Mutta muistakaa entisiä päiviä,
jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte
monet kärsimysten kilvoitukset, fh. 1:29,30.
33. kun te toisaalta olitte häväistysten
ja ahdistusten alaisina, kaikkien
katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden
osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla. 1 Kor. 4:9.
34. Sillä vankien kanssa te olette
kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne
omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on
parempi tavara, joka pysyy.
Matt. 5:12. 6:19, 20. 19: 21. Ap. t„ 5: 41. Jaak. 1: 2.
35. Älkää siis heittäkö pois
uskallustanne, jonka palkka on suuri. Matt. io: 32.
36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä,
tehdäksenne Jumalan tahdon ja
saadaksenne sen, mikä luvattu on. Luuk. 21:19.
Hebr. 6:12. Jaak. 5: 8.
37. Sillä »vähän, aivan vähän aikaa
vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä
viivyttele; Hab. 2: 3, 4.
38. mutta minun vanhurskaani on elävä
uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun
sieluni mielisty häneen». Room. i: 17. Gai. 3:11.
39. Mutta me emme ole niitä, jotka
vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen,
vaan niitä, jotka uskovat sielunsa
pelastukseksi.
11 LUKU.
Uskon olemus ja voima 1—3. Uskon esikuvina
ovat Aabel, Eenok, Nooa 4—7, Aabraham,
Saara, Iisak, Jaakob, Joosef 8—22, Mooses ja
hänen vanhempansa, Joosua, Raahab 23—31 ja
Israelin myöhemmästä historiasta useat muut,
jotka uskon voimasta tekivät sankaritekoja tai
kärsivät kovia vaivoja 32—38, vaikkei lupaus
Messiaasta vielä heidän aikanaan täyttynyt
39, 40.
Mutta usko on luja luottamus siihen,
mitä toivotaan, ojentautuminen sen
mukaan, mikä ei näy. Room. 8:38. 1 Kor. 2:9.
2 Kor. 5: 7.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
