Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Mooseksen Kirja - 44 luku - 45 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
55 Ensimmäinen Mooseksen Kirja 9. 10. 11. 28
’Jos nuorin veljenne ei tule tänne teidän
kanssanne, niin älkää enää näyttäytykö
minun kasvojeni edessä’.
24. Ja me menimme kotiin palvelijasi,
minun isäni, luo ja kerroimme hänelle
herrani sanat.
25. Niin isämme sanoi: ’Menkää jälleen
ostamaan meille vähän elintarpeita’.
26. Me sanoimme: ’Emme voi lähteä
sinne; ainoastaan jos nuorin veljemme seuraa
mukanamme, me lähdemme, sillä me
emme voi näyttäytyä sen miehen kasvojen
edessä, jollei nuorin veljemme ole
mukanamme’.
27. Niin palvelijasi, minun isäni, sanoi
meille: ’Tiedättehän itse, että vaimoni
synnytti minulle kaksi poikaa.
28. Toinen lähti pois luotani, ja minä
sanoin: Varmaan hänet on raadeltu
kuoliaaksi, enkä minä ole häntä siitä päivin
nähnyt. i moos. 37:33.
29. Jos te nyt viette minulta tämänkin
ja jos onnettomuus kohtaa häntä, niin te
saatatte minun harmaat hapseni
vaipumaan tuskalla tuonelaan.’
30. Jos minä siis tulisin kotiin
palvelijasi, isäni, luo eikä meillä olisi
mukanamme nuorukaista, johon hän on kaikesta
sielustaan kiintynyt,
31. niin hän nähdessään, ettei
nuorukainen ole kanssamme, kuolisi, ja me,
sinun palvelijasi, saattaisimme palvelijasi,
isämme, harmaat hapset vaipumaan
murheella tuonelaan.
32. Sillä palvelijasi on luvannut isälleen
vastata nuorukaisesta ja sanonut: ’Jos en
tuo häntä takaisin luoksesi, niin minä olen
syyllinen isäni edessä kaiken elinaikani’.
1 Moos. 43: 9.
33. Ja jääköön siis palvelijasi
herralleni orjaksi nuorukaisen sijaan, ja
nuorukainen menköön kotiin veljiensä kanssa.
34. Sillä kuinka minä voisin mennä
kotiin isäni luo, jollei nuorukainen olisi
kanssani? En voisi nähdä sitä surkeutta, joka
tulisi isäni osaksi.»
45 LUKU.
Joosef ilmaisee itsensä veljilleen. He palaavat
kotiin.
Silloin Joosef ei voinut kauemmin
hillitä itseään kaikkien niiden nähden,
jotka seisoivat hänen ympärillään. Hän
huusi: »Antakaa kaikkien mennä pois
minun luotani!» Niin ei ollut ketään saa-
puvilla, kun Joosef ilmaisi itsensä
veljilleen. Ap. t. 7:13.
2. Ja hän purskahti ääneensä itkemään,
niin että egyptiläiset ja faraon hoviväki
sen kuulivat.
3. Ja Joosef sanoi veljilleen: »Minä olen
Joosef. Vieläkö minun isäni elää?» Mutta
hänen veljensä eivät voineet vastata
hänelle, niin hämmästyksissään he olivat
hänen edessään.
4. Mutta Joosef sanoi veljilleen: »Tulkaa
tänne luokseni». Ja he tulivat. Niin hän
sanoi: »Minä olen Joosef, teidän veljenne,
jonka myitte Egyptiin. 1 moos.37:28. 39:1.
5. Mutta älkää nyt olko murheissanne
älkääkä pahoitelko sitä, että olette
myyneet minut tänne, sillä Jumala on minut
lähettänyt teidän edellänne pitääkseen
teidät hengissä. 1 Moos. 50: 20.
6. Kaksi vuotta on nyt nälänhätä ollut
maassa, ja vielä on jäljellä viisi vuotta,
joina ei kynnetä eikä eloa korjata.
7. Niin Jumala lähetti minut teidän
edellänne säilyttääkseen teille jälkeläisiä maan
päällä ja pitääkseen teidät hengissä,
pelastukseksi monille.
8. Ette siis te ole lähettäneet minua
tänne, vaan Jumala; hän asetti minut faraon
neuvonantajaksi ja koko hänen hovinsa
herraksi ja koko Egyptin maan
valtiaaksi. Viis. 10:14.
9. Menkää, rientäkää minun isäni tykö
ja sanokaa hänelle: ’Näin sanoo poikasi
Joosef: Jumala on asettanut minut koko
Egyptin herraksi, tule luokseni, älä
viivyttele!
10. Sinä saat asettua Goosenin
maakuntaan ja olla minun läheisyydessäni,
sinä ja sinun lapsesi ja lastesi lapset,
pikkukarjasi ja raavaskarjasi, kaikki, mitä
sinulla on.
11. Minä elätän sinua siellä — vielä on
näet viisi nälkävuotta — niin ettet sinä
eikä sinun perheesi eikä kukaan
omaisistasi ole sortuva puutteeseen.’
12. Te näette omin silmin, ja myöskin
veljeni Benjamin näkee, että minä itse
teille puhun.
13. Kertokaa siis isällenne kaikesta siitä
kunniasta, joka oh tullut minun osakseni
Egyptissä, ja kaikesta, mitä olette
nähneet, ja rientäkää ja tuokaa isäni tänne.»
14. Ja hän lankesi veljensä Benjaminin
kaulaan ja itki, ja myöskin Benjamin itki
hänen kaulassaan.
15. Ja hän suuteli kaikkia veljiään ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
