Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Toinen Samuelin Kirja - 13 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
326
Toinen. Samuelin Kirja 21. 22.
suurempi kuin se toinen, jonka olet
minulle tehnyt?» Mutta hän ei tahtonut
kuulla häntä,
17. vaan huusi nuoren miehen, joka
häntä palveli, ja sanoi: »Ajakaa ulos
minun luotani tämä, ja lukitse ovi hänen
jälkeensä».
18. Ja tytöllä oli yllään pitkäliepeinen,
hihallinen ihokas; sillä sellaisiin viittoihin
olivat kuninkaan tyttäret puetut
neitsyenä ollessaan. Ja kun palvelija oli vienyt
hänet ulos ja lukinnut oven hänen
jälkeensä,
19. sirotteli Taamar tuhkaa päähänsä
ja repäisi pitkäliepeisen, hihallisen
ihokkaan, joka hänellä oli yllänsä, pani
kätensä päänsä päälle ja meni huutaen
lakkaamatta. Job 2: 12. Jer. 2: 37.
20. Hänen veljensä Absalom sanoi
hänelle: »Onko veljesi Amnon ollut sinun
kanssasi? Vaikene nyt, sisareni, onhan
hän veljesi. Älä pane tätä asiaa niin
sy-dämellesi.» Niin Taamar jäi hyljättynä
veljensä Absalomin taloon.
21. Kun kuningas Daavid kuuli kaiken
tämän, vihastui hän kovin.
22. Mutta Absalom ei puhunut
Amno-nille sanaakaan, ei pahaa eikä hyvää, sillä
Absalom vihasi Amnonia, sentähden että
tämä oli tehnyt väkivaltaa hänen
sisarellensa Taamarille.
23. Kahden vuoden kuluttua tapahtui,
että Absalomilla oli lammasten
keritsiäi-set Baal-Haasorissa, joka on Efraimin
luona. Ja Absalom kutsui sinne kaikki
kuninkaan pojat.
24. Ja Absalom tuli kuninkaan tykö ja
sanoi: »Katso, palvelijallasi on
lammasten keritsiäiset; jospa kuningaskin
palve-lijöineen tulisi palvelijansa luo».
1 Sara. 25: 2, 36.
25. Mutta kuningas vastasi
Absalomil-le: »Ei niin, poikani, älkäämme tulko
kaikki, ettemme olisi sinulle vaivaksi». Ja
vaikka hän pyytämällä pyysi häntä, ei hän
kuitenkaan tahtonut mennä, vaan
hyvästeli hänet.
26. Silloin Absalom sanoi: »Jollet itse
tulekaan, salli kuitenkin veljeni
Amno-nin tulla meidän kanssamme». Kuningas
sanoi hänelle: »Miksi juuri hänen olisi
mentävä sinun kanssasi?»
27. Mutta kun Absalom pyytämällä
pyysi häntä, päästi hän Amnonin ja
kaikki muut kuninkaan pojat menemään
hänen kanssansa.
28. Ja Absalom käski palvelijoitaan ja
sanoi: »Pitäkää silmällä, milloin
Amnonin sydän tulee iloiseksi viinistä, ja kun
minä sanon teille: ’Surmatkaa Amnon’,
niin tappakaa hänet älkääkä peljätkö;
sillä minähän olen teitä käskenyt. Olkaa
lujat ja urhoolliset.»
29. Absalomin palvelijat tekivät
Am-nonille, niinkuin Absalom oli käskenyt.
Silloin kaikki kuninkaan pojat nousivat,
istuivat kukin muulinsa selkään ja
pakenivat.
30. Heidän vielä ollessaan matkalla tuli
Daavidille sanoma: »Absalom on
surmannut kaikki kuninkaan pojat, niin ettei
heistä ole jäänyt jäljelle ainoatakaan».
31. Silloin kuningas nousi, repäisi
vaatteensa ja paneutui maahan maata; ja
kaikki hänen palvelijansa seisoivat siinä
reväistyin vaattein.
32. Niin Joonadab, Daavidin veljen
Si-mean poika, puhkesi puhumaan ja sanoi:
»Älköön herrani luulko, että kaikki
nuoret miehet, kuninkaan pojat, ovat
tapetut; ainoastaan Amnon on kuollut. Sillä
ilme Absalomin kasvoilla on tiennyt
pahaa siitä päivästä lähtien, jona Amnon
teki väkivaltaa hänen sisarellensa
Taamarille.
33. Älköön siis herrani, kuningas, panko
sydämelleen sitä puhetta, että muka
kaikki kuninkaan pojat olisivat kuolleet; sillä
ainoastaan Amnon on kuollut.»
34. Mutta Absalom pakeni. Kun
palvelija, joka oli tähystäjänä, nosti
silmänsä ja katseli, niin katso, paljon väkeä tuli
tietä, joka oli hänen takanansa, vuoren
kuvetta.
35. Silloin Joonadab sanoi kuninkaalle:
»Katso, kuninkaan pojat tulevat. On
tapahtunut, niinkuin palvelijasi sanoi.»
36. Juuri kun hän oli saanut sen
sanotuksi, niin katso, kuninkaan pojat
tulivat; ja he korottivat äänensä ja itkivät.
Myöskin kuningas ja kaikki hänen
palvelijansa itkivät hyvin katkerasti.
37. Mutta Absalom oli paennut ja
mennyt Gesurin kuninkaan Talmain,
Ammi-hudin pojan, luo. Ja Daavid suri
poikaansa kaiken aikaa. 2Sam. 3:3.
38. Kun Absalom oli paennut ja
tullut Gesuriin, jäi hän sinne kolmeksi
vuodeksi.
39. Ja kuningas Daavid ikävöi päästä
Absalomin luo, sillä hän oli
lohduttautunut Amnonin kuolemasta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
