- Project Runeberg -  Raamattu / Vanha Testamentti (1933) /
502

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nehemia - 13 luku

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

502

Nehemia 11. 12.

nyt kuninkaan luo. Mutta jonkun ajan
kuluttua minä pyysin kuninkaalta lomaa

7. ja palasin Jerusalemiin. Ja kun minä
tulin huomaamaan, minkä pahan Eljasib
oli tehnyt Tobian eduksi, sisustaessaan
hänelle kammion Jumalan temppelin
esipihoissa,

8. pahastuin minä suuresti, ja minä
heitin kaikki Tobian huonekalut ulos
kammiosta.

9. Ja minä käskin puhdistaa kammiot
ja panetin niihin takaisin Jumalan
temppelin kalut, ruokauhrin ja suitsukkeen.

10. Vielä minä sain tietää, ettei
leevi-läisille oltu annettu heidän osuuksiaan,
ja niin olivat leeviläiset ja veisaajat,
joiden olisi ollut tehtävä palvelusta,
vetäytyneet kukin maatilalleen. 2 Aikak. 31:4 s.

11. Minä nuhtelin esimiehiä siitä ja
sanoin: »Minkätähden on Jumalan
temppeli laiminlyöty?» Ja minä kokosin
leeviläiset ja veisaajat ja asetin heidät
paikoilleen.

12. Ja koko Juuda toi kymmenykset
jyvistä, viinistä ja öljystä
varastohuoneisiin. Neh. 10: 37 s.

13. Ja minä asetin Selemjan, papin, ja
Saadokin, kirjanoppineen, ja Pedajan,
lee-viläisen, valvomaan varastohuoneita j a
annoin heidän apulaisekseen Haananin,
Sak-kurin pojan, Mattanjan pojanpojan; sillä
heitä pidettiin luotettavina, ja heidän
tehtävänään oli toimittaa jako veljiensä
kesken.

14.Muista tämän tähden minua,
Jumalani, äläkä pyyhi pois minun hurskaita
tekojani, jotka minä olen tehnyt Jumalani
temppelin ja siinä toimitettavan
palveluksen hyväksi. Neh. 5=19.

15. Siihen aikaan minä näin Juudassa
niitä, jotka sapattina polkivat
viinikuurnaa ja jotka kuljettivat viljaa ja
kuormittivat aaseja sillä sekä viinillä, rypäleillä,
viikunoilla ja kaikenlaisella muulla
kuormata varalla. Ja he toivat niitä
Jerusalemiin sapatinpäivänä; ja minä varoitin
heitä, kun he myivät elintarpeita. Neh. io:3i.

16. Sinne oli myös asettunut
tyyrolai-sia, jotka toivat kalaa ja kaikenlaista
kauppatavaraa ja myivät Juudan
kansalle sapattina ja Jerusalemissa.

17. Ja minä nuhtelin Juudan
ylimyksiä ja sanoin heille: »Kuinka te teette näin
pahasti ja rikotte sapatinpäivän?

18. Eikö Jumalamme juuri sen tähden,

että teidän isänne näin tekivät, antanut
kaiken tämän onnettomuuden kohdata
meitä ja tätä kaupunkia? Ja te tuotatte
nyt vielä suuremman vihan Israelin
ylitse, kun rikotte sapatinpäivän.»

19. Ja niin pian kuin oli tullut pimeä
ennen sapattia Jerusalemin porteissa,
käskin minä sulkea ovet ja kielsin
avaamasta niitä ennen kuin sapatin jälkeen. Ja
minä asetin palvelijoitani porteille, ettei
yhtään kuormaa pääsisi kaupunkiin
sapatinpäivänä.

20. Kauppiaat ja kaikenlaisen tavaran
myyjät jäivät yöksi Jerusalemin
ulkopuolelle, kerran ja toisen.

21. Mutta minä varoitin heitä ja sanoin
heille: »Minkätähden te jäätte yöksi
muurin edustalle? Jos vielä kerran teette sen,
niin minä käyn teihin käsiksi.» Sen
jälkeen he eivät enää tulleet sapattina.

22. Ja minä käskin leeviläisten
puhdistautua ja tulla vartioimaan portteja, että
sapatinpäivä pyhitettäisiin.

Muista minua, Jumalani, myös tämän
tähden ja armahda minua suuressa
laupeudessasi.

23. Siihen aikaan minä näin myös
juutalaisia, jotka olivat naineet asdodilaisia,
ammonilaisia ja mooabilaisia vaimoja.

24. Ja heidän lapsistaan puolet
puhuivat asdodinkieltä tai jonkun muun
kansan kieltä, eivätkä osanneet puhua
juu-dankieltä.

25. Silloin minä nuhtelin heitä ja
kirosin heidät, jopa löin muutamia heistä ja
revin heitä parrasta; ja minä vannotin
heitä Jumalan kautta: »Älkää antako
tyttäriänne heidän pojillensa älkääkä ottako
heidän tyttäriään vaimoiksi pojillenne tai

itsellenne. 5 Moos. 7: 3. Esra 9: 2.

26. Eikö Salomo, Israelin kuningas,
tehnyt juuri tuollaista syntiä? Ei
yhdelläkään monien kansojen joukossa ollut
hänen vertaistaan kuningasta; hän oli
Jumalallensa rakas, ja Jumala asetti
hänet koko Israelin kuninkaaksi. Kuitenkin
muukalaiset vaimot saattoivat hänetkin
tekemään syntiä. 2 Sam. 12:24.

1 Kun. 3: 13. 11: 1 s. 2 Aikak. 1: 12.

27. Ja nytkö meidän täytyy kuulla
teistä, että te olette tehneet kaiken tämän
suuren pahan ja olleet uskottomat meidän
Jumalaamme kohtaan, kun olette naineet
muukalaisia vaimoja?»

28. Ja yksi ylimmäisen papin Eljasibin
pojan Joojadan pojista oli hooronilaisen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:48:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/raamattu/vt1933/0502.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free