Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Job - 31 luku - 32 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
534
Psalmit 18. 19.
15. Eikö sama, joka äidin kohdussa loi
minut,
luonut häntäkin,
eikö sama meitä äidin sydämen alla
valmistanut? Ps. 139: 13.
Sanani. 14: 31. 17:5. 22:2. Ef. 6: 9.
16. Olenko minä kieltänyt
vaivaisilta heidän toivomuksensa
ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17. Olenko syönyt leipäpalani yksinäni,
orvonkin saamatta syödä siitä? jes. 58:7.
18. En, vaan nuoruudestani saakka
minä kasvatin häntä niinkuin oma isä
ja äitini kohdusta asti minä holhosin
häntä.
19. Jos minä näin menehtyväisen
vaat-teetonna
ja köyhän verhoa vailla,
20. jos hänen länteensä eivät minua
siunanneet
eikä hän saanut lämmitellä minun
karit-saini villoilla,
21. jos minä puin nyrkkiä orvolle,
kun näin puoltani pidettävän portissa,
22. niin irtautukoon olkapääni
hartiastani,
ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23. Sillä silloin olisi minun peljättävä
turmiota Jumalalta,
enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa
edessä.
24. Jos minä panin uskallukseni kultaan
ja sanoin hienolle kullalle: ’Sinä olet
minun turvani’, Ps. 62: li. Mark. 10: 24 s.
1 Tim. 6: 17.
25. jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli
suuri
ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26. jos katsellessani aurinkoa, kuinka
se loisti,
ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27. sydämeni antautui salaa
vieteltäväksi
ja käteni niille suudelmia heitti,
5 Moos. 4:19.
28. niin olisi sekin raskaasti rangaistava
rikos,
sillä minä olisin kieltänyt korkeuden
Jumalan. 5 Moos. 17:3.
29. Olenko iloinnut vihamieheni
vahingosta,
riemusta hykähtänyt,
kun häntä onnettomuus kohtasi?
Sanani. 24: 17 s.
30. En ole sallinut suuni syntiä tehdä,
kiroten vaatia hänen henkeänsä.
Matt. 5: 44. Room. 12: 14.
31. Eikö täydy minun talon väkeni
myöntää,
että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32. Muukalaisen ei tarvinnut yötä
ulkona viettää;
minä pidin oveni auki tielle päin.
Hebr. 13: 2. 1 Piet. 4: 9.
33. Olenko ihmisten tavoin peitellyt
rikkomuksiani,
kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34. säikkyen suurta joukkoa
ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten,
niin että pysyin hiljaa, ovestani
ulkone-matta? 2 moos. 23:2.
35. Oi, jospa joku kuuntelisi minua!
Katso, tuossa on puumerkkini!
Kaikkivaltias vastatkoon minulle!
Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan
syytekirjan! job23:3s.
36. Totisesti, olkapäälläni sitä
kantaisin,
sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37. Tekisin hänelle tilin kaikista
askeleistani
ja astuisin hänen eteensä niinkuin
ruhtinas.
38. Jos peltoni huusi minua vastaan
ja sen vaot kaikki itkivät,
39. jos kulutin sen voiman maksamatta
ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40. niin kasvakoon nisun sijasta
orjantappuroita
ja ohran sijasta rikkaruohoa.»
Tähän päättyvät Jobin puheet.
32 LUKU.
Elihu esiintyy. Nuorena miehenä hän on
tähän asti pysynyt vaiti antaakseen vanhojen
puhua; mutta huomattuaan, että ystävät eivät
kykene vastaamaan Jobille, hän ei voi olla
väittelyyn puuttumatta. Henki pakottaa
häntä puhumaan, ja hän tahtoo puhua
suoraan, henkilöön katsomatta.
Kun nuo kolme miestä eivät enää
vastanneet Jobille, koska hän oli omissa
silmissään vanhurskas,
2. vihastui buusilainen Elihu,
Baarake-lin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin
hän vihastui, koska tämä piti itseään
Jumalaa vanhurskaampana, job27.-5s.
3. ja tämän kolmeen ystävään hän
vihastui, koska he eivät keksineet
vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan
väärässä.
4. Elihu oli odottanut vuoroa
puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään
häntä vanhemmat.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
