- Project Runeberg -  Raamattu / Vanha Testamentti (1933) /
755

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jeremia - 20 luku - 21 luku

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Jeremia 10. 11.

755

6. Ja sinä, Pashur, ynnä kaikki, jotka
talossasi asuvat, te saatte vaeltaa
vankeuteen, ja sinä tulet Baabeliin; sinne sinä
kuolet ja sinne sinut haudataan, sinut ja
kaikki ystäväsi, joille olet valhetta
ennustanut.»

7. Sinä olet taivutellut minua, Herra,
ja minä olen taipunut;

sinä olet tarttunut minuun ja voittanut.
Minä olen ollut nauruna pitkin päivää,
kaikki pilkkaavat minua. jer. i: 6 s.

8. Sillä niin usein kuin minä puhun,
täytyy minun parkua,

huutaa väkivaltaa ja sortoa;

sillä Herran sana on tullut minulle

häväistykseksi ja pilkaksi pitkin päivää.

9. Mutta kun minä sanoin: »En tahdo
ajatella häntä

enkä enää puhua hänen nimessään»,
niin sydämessäni oli kuin polttava tuli,
suljettuna minun luihini.
Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää,
mutta en voinut.

10. Sillä monen minä kuulen parjaavan.
Kauhistus yltympäri!
»Ilmiantakaa! Ilmiantakaamme hänet!»
Kaikki minun ystäväni vaanivat,
milloin minä kompastuisin:

»Ehkäpä hän antaa viekoitella itsensä,

niin että voitamme hänet

ja saamme hänelle kostaa». ps.3i:i4.

11. Mutta Herra on minun kanssani
niinkuin väkevä sankari;

sentähden minun vainoojani kompastuvat

eivätkä mitään mahda.

He saavat suuren häpeän,

sillä he ovat olleet ymmärtämättömät,

iankaikkisen pilkan, joka ei ole unhottuva.

Jer. 15: 20. 17: 18. 23: 40.

12. Herra Sebaot, sinä joka tutkit
vanhurskaan,

näet munaskuut ja sydämen,

salli minun nähdä, että kostat heille,

sillä sinun huomaasi minä olen jättänyt

asiani. 1 Sam. 16: 7. Ps. 7:10. Jer. 11: 20. 17:10.

13. Veisatkaa Herralle, ylistäkää Herraa,
sillä hän pelastaa köyhän
pahantekijäin käsistä.

14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä
synnyin;

älköön se päivä, jona äitini minut synnytti,
olko siunattu. Job 3: 1 s. 10: 18. Jer. 15: 10.

15. Kirottu olkoon se mies,
joka toi minun isälleni ilosanoman,
sanoen: »Sinulle on syntynyt poikalapsi»,
ja saattoi hänelle suuren ilon.

16. Käyköön sen miehen
niinkuin niiden kaupunkien,
jotka Herra kukisti armahtamatta.
Hän kuulkoon huudon aamulla,
sotahuudon keskipäivän aikana,

1 Moos. 19: 24 s. Jes. 13: 19. Jer. 50: 40. Hes. 16: 49 s.
Hoos. 11: 8. Aam. 4:11. Luuk. 17: 29 s. Juud. v. 7.

17. koska ei surmannut minua
äidinkohtuun,

niin että äitini olisi ollut minun hautani
ja hänen kohtunsa jäänyt iäti kantavaksi.

18. Miksi olen äitini kohdusta tullut
näkemään tuskaa ja vaivaa,

niin että minun päiväni päättyvät
häpeässä?

21 LUKU.

Jerusalem annetaan Baabelin kuninkaan
käsiin.

Sana, joka tuli Jeremialle Herralta, kun
kuningas Sidkia lähetti hänen
tykönsä Pashurin, Mälkiän pojan, ja pappi
Se-fanjan, Maasejan pojan, sanomaan:

2. »Kysy neuvoa Herralta meidän
puolestamme, sillä Nebukadressar, Baabelin
kuningas, sotii meitä vastaan. Ehkäpä
Herra tekee meille ihmeen, kaikkien
ih-meittensä vertaisen, niin että tämä lähtee
pois meidän kimpustamme.»

3. Jeremia vastasi heille: »Sanokaa
Sid-kialle näin:

4. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala:
Katso, minä käännän takaisin sota-aseet,
jotka ovat teidän käsissänne ja joilla te
muurin ulkopuolella taistelette
piirittä-jiänne, Baabelin kuningasta ja
kaldealaisia, vastaan, ja kokoan ne tämän
kaupungin keskelle.

5. Ja minä itse sodin teitä vastaan
ojennetulla kädellä ja väkevällä käsivarrella,
vihassa ja kiivastuksessa ja suuressa
suuttumuksessa. 5 Moos. 29: 28.

6. Ja minä tuhoan tämän kaupungin
asukkaat, ihmiset ja eläimet; he kuolevat
suureen ruttoon.

7. Ja sen jälkeen, sanoo Herra, minä
annan Sidkian, Juudan kuninkaan, ja
hänen palvelijansa ja kansan ja ne, jotka
ovat tähän kaupunkiin jääneet jäljelle
rutolta, miekalta ja nälältä,
Nebukadres-sarin, Baabelin kuninkaan, käsiin ja
heidän vihollistensa käsiin, niiden, jotka
etsivät heidän henkeänsä, ja hän surmaa
heidät miekan terällä; ei hän säästä heitä,
ei sääli eikä armahda. jer. 32:3 s.

8. Ja sano tälle kansalle: Näin sanoo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:48:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/raamattu/vt1933/0755.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free