Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jeremia - 34 luku - 35 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Jeremia 10. 11.
773
12. Silloin tuli Jeremialle Herralta
tämä Herran sana:
13. »Näin sanoo Herra, Israelin
Jumala: Minä tein teidän isäinne kanssa liiton
silloin, kun minä vein heidät pois
Egyptin maasta, orjuuden pesästä, sanoen:
14. Seitsemän vuoden kuluttua
päästäkää veljenne, hebrealainen: joka on
myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi
vuotta, se päästä luotasi vapaaksi. Mutta
teidän isänne eivät kuulleet minua, eivät
korvaansa kallistaneet. 2Moos.2i:2.
3 Moos. 25:39 s. 5 Moos. 15:12.
15. Vaan nyt te olette kääntyneet ja
tehneet teon, joka on oikea minun
silmissäni, julistaessanne vapautuksen kukin
lähimmäisellensä, ja olette tehneet liiton
minun kasvojeni edessä temppelissä, joka on
otettu minun nimiini.
16. Mutta sitten te olette jälleen
kääntyneet pois ja häväisseet minun nimeni:
olette ottaneet takaisin jokainen orjansa
ja orjattarensa, jotka olitte päästäneet
vapaiksi omiin valtoihinsa, ja olette
pakottaneet heidät olemaan orjinanne ja
orjattarinanne.
17. Sentähden näin sanoo Herra: Te
ette kuulleet minua ettekä julistaneetkaan
vapautusta kukin veljellensä ja
lähimmäisellensä; katso, minä julistan teille
vapautuksen, sanoo Herra: menon miekkaan,
ruttoon ja nälkään. Ja minä teen
teidät kauhistukseksi kaikille valtakunnille
maan päällä.
18. Ja minä annan ne miehet, jotka
ovat rikkoneet minun liittoni, jotka eivät
ole pitäneet sen liiton sanoja, jonka he
tekivät minun edessäni halkaisten kahtia
uhrivasikan ja käyden sen puolikkaiden
välitse, nämä miehet — i Moos. i5: io.
19. Juudan ruhtinaat ja Jerusalemin
ruhtinaat, hoviherrat ja papit sekä kaiken
maan kansan, jotka kävivät vasikan
puolikkaiden välitse —
20. ne minä annan heidän vihollistensa
käsiin, niiden käsiin, jotka etsivät heidän
henkeänsä; ja heidän ruumiinsa joutuvat
taivaan lintujen ja maan eläinten ruuaksi.
5 Moos. 28:26. Jer. 7:33. 16: 4.
21. Ja Sidkian, Juudan kuninkaan, ja
hänen ruhtinaansa minä annan heidän
vihollistensa käsiin, niiden käsiin, jotka
etsivät heidän henkeänsä, Baabelin
kuninkaan sotajoukon käsiin, joka on lähtenyt
pois teidän kimpustanne.
22. Katso, minä käsken heitä, sanoo
Herra, ja palautan heidät tämän
kaupungin kimppuun, ja he sotivat sitä vastaan,
valloittavat sen ja polttavat sen tulella;
ja Juudan kaupungit minä teen autioiksi,
asujattomiksi.» 2 Kun. 25: 9. Jer. 37:8.
35 LUKU.
Reekabilaiset asetetaan Juudalle esikuvaksi.
Sana, joka tuli Jeremialle Herralta
Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian
pojan, päivinä; se kuului:
2. »Mene reekabilaisten tykö ja
puhuttele heitä ja vie heidät Herran
temppeliin, yhteen sen kammioista, ja anna heille
viiniä juoda». 1 Aikak. 2:55.
3. Ja minä otin Jaasanjan, joka oli
Jeremian, Habassinjan pojan, poika, sekä
hänen veljensä ja kaikki hänen poikansa
ja kaikki reekabilaiset
4. ja vein heidät Herran temppeliin,
Jumalan miehen Haananin, Jigdaljan
pojan, poikien kammioon, joka on
päämiesten kammion vieressä, ovenvartija
Maa-sejan, Sallumin pojan, kammion
yläpuolella.
5. Ja minä asetin reekabilaisten eteen
täysiä viiniruukkuja ynnä maljoja ja
sanoin heille: »Juokaa viiniä».
6. Mutta he vastasivat: »Me emme juo
viiniä; sillä meidän isämme Joonadab,
Reekabin poika, on antanut meille tämän
käskyn: Älkää, te ja teidän lapsenne,
ikinä viiniä juoko; 2 Kun. 10:15.
7. älkää rakentako taloja älkääkä
kylväkö siementä; älkää istuttako
viinitarhoja, älköönkä niitä teillä olko, vaan
asukaa teltoissa kaikkina elämänne päivinä,
että kauan eläisitte siinä maassa, jossa te
olette muukalaisina.
8. Ja me olemme kuuliaiset isällemme
Joonadabille, Reekabin pojalle, kaikessa,
mitä hän on käskenyt meidän tehdä, niin
että emme koskaan juo viiniä elämämme
päivinä, emme me eivätkä vaimomme,
eivät poikamme eivätkä tyttäremme,
9. emmekä rakenna taloja
asuaksem-me, eikä meillä ole viinitarhoja, ei peltoa
eikä kylvöä.
10. Vaan me asumme teltoissa ja
olemme kuuliaiset ja teemme kaiken, mitä
isämme Joonadab on käskenyt meidän
tehdä.
11. Mutta kun Nebukadressar,
Baabelin kuningas, hyökkäsi maahan, niin me
sanoimme: Tulkaa, menkäämme
Jerusalemiin kaldealaisten sotajoukkoa ja ara-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
