Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Jeremia - 38 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Jeremia 46. 47. 48.
777
voon, joka oli vankilan pihassa; he
laskivat Jeremian köysillä alas. Mutta
kaivossa ei ollut vettä, vaan liejua, ja Jeremia
VajOSi liejuun. Jer. 37:16.
7. Mutta etiopialainen Ebed-Melek,
hoviherra, joka oli kuninkaan linnassa,
kuuli, että he olivat panneet Jeremian
kaivoon; mutta kuningas istui Benjaminin
portissa.
8. Niin Ebed-Melek meni kuninkaan
linnasta ja puhutteli kuningasta sanoen:
9. »Herrani, kuningas! Nuo miehet ovat
pahoin tehneet kaikessa, mitä ovat
tehneet profeetta Jeremialle: he ovat
heittäneet hänet kaivoon, kuolemaan nälkään
siihen paikkaansa.» Sillä kaupungissa ei
ollut enää leipää. jer.37:2i.
10. Silloin kuningas käski etiopialaista
Ebed-Melekiä sanoen: »Ota mukaasi täältä
kolmekymmentä miestä ja nosta
profeetta Jeremia kaivosta, ennenkuin hän
kuolee».
11. Ja Ebed-Melek otti miehet
mukaansa ja meni kuninkaan linnaan,
aarrekammion alla olevaan paikkaan, ja otti sieltä
rikkinäisiä ja kuluneita vaateriepuja ja
laski ne köysillä Jeremialle kaivoon.
12. Sitten etiopialainen Ebed-Melek
sanoi Jeremialle: »Pane nämä rikkinäiset ja
kuluneet vaaterievut kainaloihisi köytten
alle», ja Jeremia teki niin.
13. Sitten he vetivät Jeremian köysillä
ylös ja nostivat hänet kaivosta. Ja
Jeremia jäi vankilan pihaan.
14.Mutta kuningas Sidkia lähetti
hakemaan profeetta Jeremian tykönsä Herran
temppelin kolmanteen sisäänkäytävään.
Ja kuningas sanoi Jeremialle: »Minä
kysyn sinulta jotakin; älä salaa minulta
mitään».
15. Mutta Jeremia vastasi Sidkialle: »Jos
minä sinulle jotakin ilmoitan, niin
sinähän surmautat minut. Ja jos minä sinua
neuvon, et sinä minua kuule.»
16. Silloin kuningas Sidkia vannoi
salaa Jeremialle sanoen: »Niin totta kuin
Herra elää, joka on luonut tämän meidän
elämämme: minä en sinua surmauta enkä
jätä sinua näiden miesten käsiin, jotka
etsivät sinun henkeäsi».
17. Silloin Jeremia sanoi Sidkialle: »Näin
sanoo Herra, Jumala Sebaot, Israelin
Jumala: Jos sinä menet Baabelin kuninkaan
päämiesten tykö, niin sinun henkesi
säilyy, eikä tätä kaupunkia tulella polteta,
ja sinä ja sinun huoneesi saatte elää.
18. Mutta jos sinä et mene Baabelin
kuninkaan päämiesten tykö, ni;n tämä
kaupunki annetaan kaldealaisten käsiin, ja he
polttavat sen tulella, etkä sinäkään
pelastu heidät käsistänsä.»
19. Silloin kuningas Sidkia sanoi
Jeremialle: »Minä pelkään niitä juutalaisia,
jotka ovat menneet kaldealaisten
puolelle, pelkään, että minut jätetään heidän
käsiinsä ja he pitävät minua
pilkkanansa».
20. Mutta Jeremia sanoi: »Ei jätetä.
Kuule vain Herran ääntä, kuule, mitä
minä sinulle puhun, niin sinun käy hyvin, ja
sinun henkesi säilyy.
21. Mutta jos sinä et tahdo mennä, niin
tämä on se sana, jonka Herra on minulle
näyttänyt:
22. Katso, kaikki naiset, jotka ovat
jäljellä Juudan kuninkaan linnassa, viedään
Baabelin kuninkaan päämiesten luokse, ja
katso, he sanovat:
’Sinun ystäväsi ovat sinut viekoitelleet
ja saaneet sinut valtaansa;
sinun jalkasi vajosivat liejuun —
he vetäytyivät pois’. obad. v. i.
23. Ja kaikki sinun vaimosi ja lapsesi
viedään kaldealaisten luokse, etkä sinä
pelastu näiden käsistä, vaan Baabelin
kuninkaan käsi tarttuu sinuun, ja sinä saatat
tämän kaupungin tulella poltettavaksi.»
Jer. 32:4. 34: 2 s.
24. Silloin Sidkia sanoi Jeremialle:
»Älköön kukaan saako tietää tästä
puhelusta, muutoin sinä kuolet.
25. Mutta jos päämiehet kuulevat, että
minä olen puhunut sinun kanssasi, ja
tulevat sinun luoksesi ja sanovat sinulle:
’Ilmoita meille, mitä olet puhunut
kuninkaalle ja mitä kuningas on puhunut
sinulle — älä salaa sitä meiltä, muutoin me
surmaamme sinut’ —
26. niin sano heille: ’Minä annoin
rukoukseni langeta kuninkaan eteen, ettei
hän lähettäisi minua takaisin Joonatanin
taloon, kuolemaan sinne’.» Jer.37:20.
27. Ja kaikki ruhtinaat tulivat
Jeremian tykö ja kysyivät häneltä, ja hän
ilmoitti heille kaiken, mitä kuningas oli
käskenyt hänen ilmoittaa. Niin he
jättivät hänet rauhaan, sillä asiasta ei oltu
mitään kuultu.
28. Ja Jeremia jäi olemaan vankilan
pihassa siihen päivään asti, jona Jerusalem
valloitettiin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
