Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Hesekiel - 1 luku - 2 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hesekiel 1. 2.
803
10. Ja niiden kasvot olivat
ihmiskasvojen kaltaiset; mutta oikealla puolen oli
niillä neljällä leijonankasvot, vasemmalla
puolen oli niillä neljällä häränkasvot, myös
oli niillä neljällä kotkankasvot.
11. Niin niiden kasvot. Mutta siivet
niillä oli levällään ylöspäin. Kullakin oli
kaksi, jotka koskettivat toisen siipiä, ja kaksi,
joilla ne peittivät ruumistansa.
12. Ja ne kulkivat suoraan eteenpäin.
Minne henki vaati kulkemaan, sinne ne
kulkivat. Kulkiessaan ne eivät
kääntyneet.
13. Ja olentojen hahmo oli näöltänsä
kuin tuliset hiilet, jotka paloivat
tulisoihtujen näköisinä. Tulta liekehti olentojen
välissä, ja tuli hohti, ja tulesta lähti
salamoita.
14. Ja olennot kiitivät edestakaisin ja
olivat nähdä kuin salamanleimaus.
15. Mutta kun minä katselin olentoja,
niin katso: yksi pyörä oli maassa
olentojen kohdalla, kunkin niiden neljän
etupuolella.
16. Pyörät olivat näöltään ja teoltaan
niinkuin krysoliitti, ja niillä neljällä oli
sama muoto, ja ne olivat näöltään ja
teoltaan, kuin olisi ollut sisäkkäin pyörä
pyörässä.
17. Ne kulkivat neljään eri suuntaansa,
kun kulkivat.
18. Kulkiessaan ne eivät kääntyneet. Ja
niiden kehät olivat korkeat ja peljättävät;
ja niiden kehät olivat täynnä silmiä,
yltympäri, niissä neljässä.
19. Ja kun olennot kulkivat, kulkivat
pyörät niiden ohella; ja kun olennot
kohosivat ylös maasta, kohosivat myös pyörät.
20. Minne henki vaati kulkemaan, sinne
ne kulkivat — minne vain henki
kulkemaan vaati. Ja pyörät kohosivat samalla
kuin nekin, sillä olentojen henki oli
pyörissä.
21. Kun olennot kulkivat, kulkivat
nämäkin; kun ne seisoivat, seisoivat
nämäkin; kun ne kohosivat ylös maasta,
kohosivat pyörät samalla kuin nekin, sillä
olentojen henki oli pyörissä.
22. Ja olentojen päitten ylle hahmottui
taivaanvahvuus, niinkuin peljättävä
kristalli, kaartuen ylös niiden päitten ylitse.
23. Ja taivaanvahvuuden alla oli niillä
siivet suorina, toisen siipi toisen siipeä
kohti. Kullakin oli kaksi, jotka sitä
peittivät — kaksi, jotka peittivät sen
ruumista.
24. Ja minä kuulin niiden siipien
kohinan niinkuin paljojen vetten kohinan,
niinkuin Kaikkivaltiaan jylinän, kun ne
kulkivat; pauhinan ääni oli niinkuin
sotaleirin pauhu. Kun ne seisoivat, laskivat
ne siipensä alas. ps. 29:3 s.
25. Ja kuului ääni taivaanvahvuuden
yläpuolelta, joka oli niitten pään päällä.
— Kun ne seisoivat, laskivat ne siipensä
alas.
26. Ja taivaanvahvuuden yläpuolella,
joka oli niitten pään päällä, oli
valtaistuimen muotoinen, näöltään kuin
safiiriki-veä. Ja valtaistuimen muotoisella istui
hahmo, ihmisen näköinen, kohoten
korkealle. 2 Moos. 24: 10. Jes. 6:1. Hes. 10: 1 s.
Dan. 7: 9 s. Ilm. 4: 2 s.
27. Ja minä näin ikäänkuin hehkuvaa
malmia, tulen näköistä, jota ympäröi
kehä ylöspäin siitä, mikä näytti hänen
lanteiltansa; ja alaspäin siitä, mikä näytti
hänen lanteiltansa, minä näin kuin tulen
näköistä, ja sitä ympäröitsi hohde.
28. Kuin kaari, joka on pilvessä
sadepäivänä, niin oli näöltään sitä ympäröivä
hohde.
Senkaltainen oli katsoa Herran
kirkkauden hahmo. Ja kun minä sen näin,
lankesin minä kasvoilleni. Ja minä
kuulin äänen, kun joku puhui. 1 Moos. 9:12 s.
Dan. 10: 9. Ilm. 1: 17.
2 LUKU.
Hesekiel kutsutaan profeetaksi ja saa
’kirjakäärön.
Ja hän sanoi minulle: »Ihmislapsi, nouse
jaloillesi, niin minä puhuttelen sinua».
2. Niin minuun tuli henki, kun hän
puhui minulle, ja se nosti minut jaloilleni,
ja minä kuulin hänen puhuvan minulle.
Hes. 3: 24. Dan. 10: 10.
3. Ja hän sanoi minulle: »Ihmislapsi,
minä lähetän sinut israelilaisten tykö,
kapinallisten pakanain tykö, jotka ovat
kapinoineet minua vastaan; he ja heidän
isänsä ovat luopuneet minusta, hamaan
tähän päivään asti.
4. Nuo lapset, joilla on kovat kasvot ja
paatuneet sydämet — niitten luokse
minä sinut lähetän, ja sinun on sanottava
heille: Näin sanoo Herra, Herra.
Jer. 3: 3. 5: 3. Hes. 3: 7.
5. Kuulkoot tai olkoot kuulematta —
sillä uppiniskainen suku he ovat — he
tulevat kuitenkin tietämään, että
profeetta on ollut heidän keskellänsä.
Jes. 28:9. Hes. 33: 33.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
