Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Vanhassa Testamentissa esiintyvät mitat, painot ja rahat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VANHASSA TESTAMENTISSA ESIINTYVÄT MITAT, PAINOT
JA RAHAT
1. Pituusmitat.
Tavallisin pituusmitta oli
kyynärä (hebr. ammaa). Se laskettiin
kyynär-päästä keskisormen päähän ja vastasi noin
puolta metriä. Kyynärässä oli kaksi
vaaksaa (hebr. seret, 1 Sam. 17: 4 y. m.).
Vaaksassa oli kolme
kämmenenleveyttä (hebr. toofah, 2 Moos. 25:
25 y. m.); kämmenenleveydessä oli neljä
sormenleveyttä (hebr. esba). "
Suurehko pituusmitta oli
ruokomitta (hebr. kaanee, ruoko, ruokosauva),
joka vastasi kuutta kyynärää (Hes. 40: 5
y. m.).
Epämääräisiä pituudeltaan olivat
askel (hebr. sa ad, 2 Sam. 2: 13) ja
päivänmatka (2 Moos. 3: 18 y. m.).
Ylimalkainen pintamitta oli
auranala (hebr. semed, juhtapari), joka käsitti
suunnilleen niin paljon peltoa tai
viinitarha-maata, kuin yhdellä juhtaparilla ehdittiin
päivässä kyntää (1 Sam. 14: 14 y. m.).
2. Tilavuusmitat.
Tilavuusmitat perustuivat suureksi osaksi
sek-sagesimaali- eli kuusikymmenjärjestelmään,
vain vähäisessä määrässä desimaali- eli
kymmenjärjestelmään. Suurin oli
hoomer (Jes. 5: 10 y. ui.), jolla mitattiin kuivia
aineita ja joka vastasi 364.4 litraa. Yhtä
suuri oli
koor, jolla mitattiin sekä kuivia aineita (1 Kun.
4: 22 y. m.) että juoksevia aineita (Hes. 45:
14). Viljamittana mainitaan myös
letek, joka oli puoli hoomeria (Hoos. 3: 2).
Useimmin mainittu tilavuusmitta oli
eefa, joka oli kymmenes osa hoomeria (siis
36.44 litraa) ja jota käytettiin niinkuin
tätäkin vain kuivia aineita mitattaessa (3 Moos.
19: 36 y. m.). Yhtä suuri oli myös
bat, jota käytettiin aina vain juoksevia aineita
mitattaessa (Hes. 45: 14). Pienemmistä
tämän luokan mitoista oli tavallisimpia
seaa (kreikan saton), joka oli kolmas osa eefaa
eli siis 12.148 litraa. Se on käännetty sanalla
»vakka» (1 Moos. 18: 6 y. m.). Puolta
pienempi eli siis 6.074 litraa oli
hiin, joka oli kuudes osa bat-mittaa (2 Moos.
29: 40). Siitä mainitaan usein puoli,
kolmannes ja neljännes.
Eefan kymmenes osa oli nimeltään
goomer (hebr. oomer), joka siis vastasi 3.64
litraa (2 Moos. 16: 36 y. m.); tai käytettiin
siitä lyhyesti nimitystä
kymmenesosa (hebr. issaaroon," 4 Moos. 28: 5).
Verraten harvinainen oli
kab, jonka neljännes esiintyy vain 2 Kun. 6:
25. Kab oli kolmas osa hiin-mittaa, kuudes
osa vakkaa ja kahdeksastoista osa eefaa
tahi batia, siis 2.024 litraa. Kab-mitan
neljäsosa oli nimeltään
log, joka 3 Moos. 14: 10 s. mainitaan
öljymit-tana. Sen suuruus oli 0.506 litraa.
3. Painot.
Painotkin perustuivat pääasiassa
kuusikymmenjärjestelmään. Peruspainot olivat
ta-lentti, miina ja sekeli; 1 talentti = 60 miinaa
- 3 600 sekeliä.
Niiden suhteellinen paino oli seuraava:
talentti (hebr. kikkaar, »kiekko») lähes 60
kilogrammaa (tarkalleen 58.944 kg);
miina (hebr. maane) lähes 1 kilogramma
(tarkalleen 982.4 grammaa);
sekeli (hebr. shekel), kuudeskymmenes osa
miinaa, vastasi noin 16 grammaa (tarkalleen
16.37 gr).
Yleisimmin käytetty painoyksikkö oli juuri
sekeli, jonka osina mainitaan
puolisekeli (hebr. beka, 1 Moos. 24: 22 y. m.) ja
neljännessekeli (1 Sam. 9: 8) sekä
geera (»jyvänen»), joka oli kahdeskymmenes
osa sekeliä (2 Moos. 30: 13 y. m.).
Paitsi tätä painojärjestelmää on Vanhassa
Testamentissa jälkiä nuoremmastakin,
kymmenjärjestelmään pohjautuvasta
punnitse-mistavasta. Sen mukaan miina vastasi 50
sekeliä ja talentti 3 000 sekeliä.
4. Rahat.
Tavallisimmat vaihtovälineenä käytetyt
jalot metallit olivat kulta ja hopea.
Metalli-kappaleet punnittiin kauppaa päätettäessä
vaajalla (1 Moos. 23: 15; Jes. 46: 6). Jo
varhain lienee ollut käytännössä muodoltaan
ja painoltaan jotenkin määrättyjä
metalli-kappaleita, »rahoja», useimmiten
hopearahoja (1 Moos. 42: 25). Sellainen oli kesita
(1 Moos. 33: 19 y. m.). Mutta varmuuden
vuoksi oli sellaisetkin rahat aina punnitta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
